Enemies with Benefits | Joel X Joonas

2.

Uusi luku, uudet kujeet 😎

JOEL

Taas näen hänet käytävällä, samalla kuin eilen. Tuo typerä hymy hänen kasvoillaan. Päivä tuntuu yhtä paskalta kuin eilenkin. Perjantai. Niko, joka on myös minun kaveri, oli kutsunut mut eilen joihinkin bileisiin. Kyllähän mä meen. Bileistähän ei kieltäydytä, ellei oo pakko. Niin paska viikko muutenkin ollut, et on pakko päästä juomaan.
Onneks kotibileitä pitää joku. Onkohan Porko tulossa? Jos Niko kutsui mut, kutsuihan se varmaan myös Porkon? Todennäköisesti.
-
Koulupäivä on vihdoin tullut päätökseensä. Astun tästä rakennuksesta ulos, katselen hetken ympärilleni. Niko juoksee luokseni.
"No, oothan sä tulossa?" Hän kysyy, "Tottakai, luulitsä et mä kieltäydyn bileistä?" Naurahdan. "No en mä koskaan epäillytkään" Hän hymyilee.

JOONAS

Ilta on vihdoin koittanut. Mennään Nikon kaa niihin bileisiin, kuulemma Joelkin tulee. Niko oli pyytänyt hänet.
Eihän siinä mitään, ei kai se mun menoa haittaa. Tarvii varmaan vaan piristystä tylsään elämäänsä. No niinhän mäkin tarviin. Tulkoon vaan. Ihan miten vain.
Saavumme talon pihaan, jossa ne kotibileet ovat. Ihan perus valkoinen rintamamiestalo. Niko näyttää hiukan jännittyneeltä. "Mennäänkö?" Hän kysyy vielä varmistukseksi. "Tästä ei oo paluuta" totean.
"Mennään"
Astelemme sisään, musiikki oli kuulunut jo ulos asti. Ihan hyvä.
Tehosekoittimen "Se Johtuu Geeneistä" , ihan hyvä biisi. Kyllä se menee. Joel tulee eteisessä vastaan.
"Ai moi Niko" tämä sanoo hänelle.
"No mitäs Hokka?" Niko kysyy tältä, Joel näyttää uupuneelta. Onkohan kaikki kunnossa, vaikken minä välitäkkään. En tosiaan.
"No mitäs tässä, elämää vaan" hän vastaa ja katsoo hiukan pois päin. Hän ei ole tainnut vielä edes juoda. Emmehän mekään, kun vasta tulimme. Joel katsoo minuun päin. Nyökkään hiukan, en edes tiedä miksi.
"Odottakaa ihan hetki, pysykää tässä!" Joel sanoo ja osoittaa meitä hiukan sormellaan. Hän käy hakemassa jotain juotavaa. Hän tulee takaisin ja ottaa itse huikan. "Otatsä?" Hän kysyy minulta, "Mitä täs on?" Kysyn ja kurtistan hiukan kulmiani. "Vichy ja jotain vahvaa kai, en mä tätä oo tehny." Otan pullon tämän kädestä ja juon ihan kunnolla siitä. Joel naurahtaa.
Mitäköhän se vahvempi on?
Menemme olohuoneeseen, tungemme ihmisjoukon keskeltä ja istumme sohvalle. "Laittakaa nyt saatan parempaa musiikkia!" Joku huutaa, en vain tunnista äänestä kuka. Joel kävelee jonnekkin ja laittaa soimaan Linkin Parkin Hybrid Theory - albumin soimaan. "Vihdoin jotain hyvää" totean. Niko nyökkää.

Aikaa on mennyt jonkin verran, alan olla jo aika kännissä, hyvä vaan. Niko ei ole tainnut juoda. Joelista ei voi sanoa samaa. Vitutti ja aluksi hänen käytös, nyt kun hän on kännissä, vituttaa vain enemmän. Miksi piti juoda sitä vahvaa litkua.
Pian tunnen Joelin ottavan kädestäni kiinni. Hän taluttaa minut mukanaan yläkertaan, johonkin huoneeseen. Huone näyttää aika perus teinin huoneelta. Joitain julisteita ja radio. Olemme päässeet huoneeseen ja Joel työntää minut seinää vasten ja nojaa käsillään seinään. Hän katsoo minua silmiin.
"Vihaatko sä mua oikeasti näin paljon?" Naurahdan. Olen todella kännissä.
"Me vihataan toisiamme, mä tiedän sen" Joel hymyilee.
"Tiedät oikein hyvin" Sanon ja katson häntä silmiin.
Pian Joel kuitenkin painaa huulensa omilleni intohimoisesti, vastaan suudelmaan. Olemme molemmat humalassa, sitä tänä vain on. Pian hän siirtyy suutelemaan kaulaani ja minä päädyn huokailemaan. Miten päädyimme tähän? Onkohan tämä vain jotain laastaria siihen pahaan oloon? Onko Joel edes niin humalassa, en nähnyt hänen juovan niin paljoa.

Words : 509
Anteeks, jätän tän luvun tähän :D