Ginga Densetsu Sirius

Luku 6

Sirius

Laskimme Rigelin haudan lepoon Siriuksen haudan viereen aamupäivällä. Jokainen soturi kävi haudalla hyvästelemässä ylipäällikön veljen. Orion oli etäinen. Hän vältteli minua koko loppupäivän. Ei edes tullut syömään muiden soturien kanssa. Asia painoi mieltäni.
"Hei pikkuveli, hän menetti juuri veljensä. Hän haluaa olla vain rauhassa" Shiro sanoi ja lipoi huuliaan, jonka jälkeen jatkoi syömistä. Shiron kirkkaan valkoinen turkki melkein loisti kesäistä auringonlaskua vasten.
"Juuri niin. Annetaan hänen käsitellä surunsa yksin. Emme saa painostaa häntä." Fuji liittyi keskusteluun.
"Niin.. Hän ei vain vieläkään luota minuun.." sanoin vaimeasti. "Hän on halunnut minusta eroon siitä asti, kun tulimme tänne. Hei... Voisiko olla..."
"Voisiko olla mitä?" Shiro kysyi minulta.
"Voisiko olla että hän yrittää lavastaa minut tästä? Se kävisi tietyllä tavalla järkeen.." mietin.
"Mutta ei kai hän omaa veljeään siitä hyvästä tappaisi? Näette kai miten maassa hän on? Eikä hän ole ainoa. Herra Weed on myös todella etäinen. Hän ei koskaan antaisi anteeksi ylipäällikölle Rigelin murhasta." Fuji totesi. Sekin oli tietysti totta, jonka takia en voinut olla täysin varma. Olin kuitenkin varma siitä, ettei hänen vihansa olisi yhtään laantunut. Lähdin muiden luota ihan vain pystyäkseni miettimään yksin. Ajattelin käydä Rigelin haudan luona, mutta siellä oli jo joku. Se joku oli Kurotora. Hän katsoi hetken hautaa ja sen jälkeen käänsi katseensa taivaalle ja hymähti. Ajattelin lähteä pois, mutta astuin risun päälle ja Kuro kuuli sen.
"Kuka siellä?" Hän kysyi heti äänen kuultuaan.
Päätin paljastaa itseni saman tien ilman kiertelyä ja astuin pois puskasta.
"Ai sinä vain Sirius. Ajattelitko sinäkin tulla tänne vai?" Kurotora kysyi yllättävän rauhallisesti.
"Ajattelin tulla vielä kerran hyvästelemään ylipäällikön veljen.." vastasin vaisusti.
"No minä lähden tästä sitten." Kuro vastasi, nousi maasta ja kulki ohitseni. Istuin Rigelin haudan viereen ja olin vain hiljaa. Kuka voisi tehdä näin Rigelille, joka ei koskaan haluaisi pahaa kenellekkään? Olin melkein varma, että Orion olisi kaiken tämän takana, mutten uskonut hänen kuitenkaan tappaneen omaa veljeään. Aurinko laski ja tuli pimeää. Vasta silloin olin valmis nousemaan haudan viereltä. Lähdin takaisin samaa reittiä, mutta juuri kun pääsin puskan läpi kompastuin johonkin. Silmillä kesti hetki tottua pimeyteen ja lopulta erotin sen. Ei voinut olla. Herra Kurotora makasi samassa asennossa kuin Rigel tänä aamuna vatsa auki revittynä ja raadeltuna. Minua alkoi ahdistaa. Maassa ei ollut kenenkään muun hajujälkeä. Olin suuressa pulassa.

369 sanaa. Kuka voi olla kaiken tuon takana? Onko se Orion vai onko Futago-solaan asettunut jälleen uusi vihollinen? Laita tää reading listalle jotta on helpompi palata lukee :D