Erotettu rakkaus | Titanic

Luku 4. "Minä lennän!" (flying scene)

Rosen näkökulma:

Seuraavana aamuna olin todella väsynyt mutta valmiina uuteen päivään. Menin aamupalalle, jossa Cal odotti minua. Hän näytti tavallista ärtyneemmältä.

Sekoitin teetäni ja otin muuta ruokaa.

" Tulit eilen myöhään viereeni. " Cal sanoi värittömästi.

Vilkaisin häntä vain.

" Riehuminen kolmannessa luokassa varmasti uuvutti sinut. " Cal jatkoi.

Katsoin häntä. Raivo kasvoi sisälläni.

" Lähetit miehesi perääni. " Vastasin.

Cal katsoi minua.

" Et luota minuun. Olen morsiamesi! " Sanoin Calille tuohtuneena.

" Morsiameni! Eilen vietit illan toisen miehen kanssa! " Cal huusi.

Oli sekunnin murto-osasta kiinni, että ehdin väistää, kun Cal heitti pöydän ja kuumat teet nurin.

Cal painoi minut tuoliin.

" Olet uskollinen minulle. Vain MINULLE! Jäikö tämä epäselväksi? " Cal kysyi vihaisena.

Kauhuissani pudistin päätäni.

" Hyvä. Anteeksi. " Cal sanoi ja lähti.

Palvelija juoksi luokseni ja auttoi minua.

Kun saimme pöydän siivottua, palvelija auttoi minua mekkoni kanssa.

Pian sisälle astui Ruth.

" Hae teetä, Trudy. " Ruth käski.

Trudy nyökkäsi ja lähti.

Ruth alkoi tehdä samaa mitä Trudy.

" Et saa tavata sitä poikaa enää. " Ruth sanoi.

En vastannut.

" Rose. Kiellän sen! " Ruth käski.

" Lopeta, äiti. Saat nenäverenvuodon " Sanoin äidille.

Ruth käänsi minut.

" Rose! Tilanteemme on epävarma! Isäsi hyvä nimi on nyt ainoa korttimme. " Ruth sanoi.

Pyöritin silmiäni.

" Hockley on hyvä naimakauppa. En ymmärrä, miksi et tajua sitä. " Ruth jatkoi ärsyyntyneenä.

" Muistutat minua siitä joka päivä. Kyllä minä sen tiedän! " Sanoin turhautuneena.

Ruth ei vastannut. Kun saimme pukeuduttua, oli aika lähteä laulutilaisuuteen.

Se tilaisuus oli tylsä ja olin tunteiden vallassa.

Sen jälkeen Hra Andwress esitteli meille laivaa. Päätin sanoa hänelle asiasta, jonka olin huomannut.

" Hra Anderess, laskin päässäni matkustajien ja pelastusveneiden määrän. Veneitä ei riitä kaikille laivalla. " Kerroin havainnostani.

Hra Andwress pysähtyi ja katsoi minua hymyillen.

" Kas, sinäpä huomaat kaiken. Ehdotin tähän toista riviä pelastusveneitä, mutta joidenkin mielestä, kansi olisi ollut tukkoinen, joten ideani tyrmättiin. " Hra Andwress kertoi.

Nyökkäilin.

" Itse Jumalakaan ei voisi upottaa tätä laivaa! " Cal sanoi ja kopautti pelastusvenettä.

Hra Andwress jatkoi eteenpäin.

" Mutta älä huoli, Rose! Rakensin vahvan laivan! " Hra Andwress sanoi.

Nyökkäsin taas ja jatkoin eteenpäin, kunnes tunsin, että joku otti kiinni kädestäni. Käännyin ja näin Jackin.

Menimme huoneeseen jossa käännyin Jackia kohti.

" Jack, en voi olla kanssasi. " Sanoin ja olin lähdössä takaisin, mutta Jack pysäytti minut.

" Rose... et ole helppo. Olet hemmoteltu kakara, mutta silti upein nainen kenet olen ikinä tavannut. " Jack sanoi.

Katsoin häntä silmiin.

" He ovat ajaneet sinut ansaan, etkä pääse sieltä pois. En ole tyhmä, ymmärrän maailman menon, mutta silti... jos et pääse pois, rakastamani tuli sinussa sammuu, Jack totesi.

Jack puhui järkeä, ajattelin.

En silti voinut hylätä äitiäni.

" Jack... minä menen naimisiin Calin kanssa. Minä rakastan Calia. " Sanoin hiljaa Jackille.

" Todellako? " Jack kysyi.

" Niin. Menen takaisin ja jätä minut rauhaan. " Sanoin vastentahtoani Jackille.

Menin takaisin muiden luo ja kaduin heti sanojani. En olisi saanut jättää Jackia. Sydämeni ei kuulunut Calille. Ei tähän rikkaiden maailmaan.

Menimme muiden naisten kanssa teelle. En silti voinut samaistua mihinkään keskusteluun. Katselin nuorta tyttöä, jonka äiti yritti opettaa tälle käytöstapoja.

En minä halunnut elää näin. Sydämeni ei kuulunut tänne.

" Menen kannelle. " Sanoin äidille.

Oikeasti menin etsimään Jackin kavereita.

Saavuin kolmannen luokan juhlatiloihin, joista löysin Jackin ystävät.

" Hei! Tiedättekö, missä Jack on? Kysyin heiltä.

" Uskoisin, että hän meni keulaan. " Tummahiuksinen mies sanoi.

Nyökkäsin heille ja lähdin takaisin keulaan. Onnekseni Jack oli siellä.

Hengitin syvään ja astuin lähemmäs.

" Jack... Muutin mieleni. " Sanoin.

Jackin naamalta näkyi suuri onnellisuus.

" He sanoivat, että olisit tääl... " Aloitin, mutta Jack keskeytti minut sanomalla " shh ".

" Anna kätesi " Jack sanoi hiljaa.

Ojensin Jackille käteni.

" Sulje silmäsi. " Jack käski.

Nyökkäsin ja suljin silmäni.

" Astu kaiteelle. " Jack sanoi.

Hän piti minusta kiinni kokoajan.

" Luotatko minuun? " Jack kysyi.

" Luotan. " Vastasin.

" Hyvä on. Avaa silmäsi. " Jack sanoi.

Avasin silmäni enkä ollut uskoa, mitä näin.

" Minä lennän! " Sanoin iloisena.

En muistanut, milloin olin viimeksi ollut näin onnellinen. Olin vihdoin vapaa.

" Tule Josephieni, lentokoneeseen. Ylös lennä näin, vielä korkeammalle. " Jack kuiskutteli korvaani.

Katsoin häntä pitkään, kunnes suutelimme. Hänen huulensa tuntui lämpimiltä, ihanilta. Tajusin silloin, kuinka paljon rakastin häntä.

Jack oli se, kenen kanssa halusin viettää lopun elämäni.