takaisin siihen jonka parhaiten osaan
taidemuseossa kun kerrot
pitävästi samasta taulusta kuin mä
puristan käteni nyrkkiin ja toivon
että olisin sulle edes pienen hymyn arvoinen
että katsoisit minua kun maalausta
josta pidät,
pää kallellaan ja hymynkare korvissa
naurusi kaikuen eteishallin portaissaja että verille puristetussa nyrkissäni
olisi sen sijaan sinun kätesi
että repaleinen sydämeni
olisi pieni aarre sylissäsi
taideteos holhottavanasi