loppuuko rakkaus? // Joel x Aleksi // Joleksi

Osa 3

Aleksin Nk.

Istumme Joelin, Joonaksen ja Ollin kanssa olohuoneemme sohvalla bisset kädessä.
Ja juttelemme sitä sun tätä, ja siitä kuinka Olli haluisi lapsen mutta Joonas ei taas ole vielä valmis sellaiseen.
Siitä tulikin mieleen miksi ylä kerrasta ei kuulu äänen ääntä.
"Miksi Aatusta ei kuulu mitään ääntä, nukkuuko se muka?" kysyn kurtistaen kulmiani. Olen nousemassa sohvalta, että menen tarkistamaan tilanteen. Mutta horjahdan niin että pyllähän takasin sohvalle istumaan.
"Onko joku vähä huppelissa?" Joel kysyy naurahtaen. Ollin ja Joonaksenkin nauraessa.
"En oo." selitän ja olen yrittämässä nousta seisomaam takaisin mutta Joel estää sen.
"Anna mä meen kun yks ei meinaa pysyä pystyssä." tuo toteaa naurahtaen. Ei ole hauskaa. Ei ollenkaan. Ilmaisen asian sillä että laitan kädet puuskaan ja rypistän nenääni.
"Voi kulta, tuolla sää teet ittes vaan saakelin suloseks." tuo toteaa nauraen ja lähtee käppäilemään portaisiin josta pääsee yläkertaan.

Hetken päästä Joel tuleekin erittäin hämmentyneenä alakertaan.
"Se ei ollu sen huoneessa." Joel sanoo. Täh?! Eikö hän ollut huoneessaan?!
"Missä se sitten on?!" kysyn paniikissa ja tunne palan nousenvan kurkkuuni. Missä poikani on?
"Hei Aleksi rauhotu, eikö se ollu vessassa tai jotain sellasta?" Olli sanelee rauhallisena.
"Ei ollu, katoin kaikki paikat." Joel sanelee, ja silittää selkääni pyörivien liikkein.

"Tota mää taijan tietää missä se on." Joonas sanoo hiljaa, räpeltäen kynsinauhojaan.
"Täh?" Joel kysyy ihmeissään, minunkin ihmetellen hänen sanomisiaan.
"Mää sanoin sille että mää ainakin karkasin aina nuorempana arestista." tuo selittää, edelleen repien kynsinauhojaan.
Olen ärtynnyt siitä mitä Joonas on sanonnut, mutta Joelin naamalta paistaa kunnon suuttumus.
"Mää meen soittaa sille." Joonas mutisee ja nousee sohvalta, kävellen keittiöön soittamaan.
Joelin mulkaisee Joonasta todella pahasti, ja myönnetään että minäkin saatoin mulkaista aika pahasti

"Sitä harmittaa." Olli toteaa hetken kuluttua niin että vain minä ja Joel kuulemme.
"Huomasin. En mää sille vihanen aikaan oo, vittuuntunnu korkeintaan." selitän Ollille.

Hetken päästä Joonas hipsii takaisin keittiöstä olohuoneeseen.
"Se on kohta takasin kotona." Joonas sanoo edelleen hiljaa ja jää nojaamaan olohuoneen seinään.
"Hyvä" Joel toteaa vihaisen kuulosena.
"Mietittiin että jos se tulis mun luo yötä, kun ei sillä oo huomennakaan koulua. Jos se vaan teille käy?" tuo kysyy arasti hymyillen minulle.
"E-" Joel on aloittamassa mutta keskeyttän hänet törkeästi.
"Voi se tulla." sanon ja hymyilen Joonakselle.

-----------------
Sanoja 360