Vain Sulla On Väliä

2. Ahdistus

Tässä ois uutta osaa:)

Rasmus

Katselin äitiä tekemässä sen eväitä sen yövuoroon. Taas se uteli siitä oliko mulla tyttöystävää. Mä olin aina vihannut tätä keskustelua. Mä en tiedä miks siitä oli aina ollut ahdistavaa puhua äidin kanssa. Olin kyllä läheinen mun äidin kanssa, mutta en varmaan vaan osannut puhua.

Se oli noloa. Olin tänään illalla kaupassa ja paistopisteellä olin törmännyt lukion kakkosen poikaan. Kaikki tietävät sen pojan, Luca Melnikov Natalia Melnikovin veli. Nataliasta on jotain juoruja ja sen takia kaikki tietää sisaruksista. En mä edes tiedä miksi mä jäin tuijottamaan sitä niin pitkäksi aikaa.

Nyt mä istuskelin mun huoneessa pelaamassa pleikkarilla mun siskon Isabellan kanssa. Se oli mua vuotta nuorempi. Mä en edes tiedä miksi Isabella jaksoi pelata mun kanssa koska mä voitin sen aina. Isabella halusi aina pelata NHL peliä.

Mä olin pienenä harrastanut jääkiekkoa jonkun aikaa, mutta mulla ei ollut polvet kestänyt luistelua niin oli pakko lopettaa. Ei se kyllä ollut edes mun laji. Äiti halusi sitä enenmän kuin mä silloin. Se aina sanoi, että jääkiekkoilijana mä ottaisin nätin blondin mallitytön ja me mentäis naimisiin ja meille tulisi monta lasta ja kaikkien muuta. Mä en ees mitenkään erityisesti pitänyt lapsista.

Mä voitin jo kolmatta kertaa putkeen. Kello oli puoli kahdeksan illalla ja huomenna koulu alkaisi kymmenen aikaan. Mä kävin lukion neljään vuoteen koska halusin, että päivät ei olisi niin pitkiä ja olisi enemmän kertoja saada kirjoitukset läpi. Mun pari muutakin kaveria on mun kanssa vielä neljännen vuoden joka on hyvä. Mulla olisi huomen aamulla kymmeneltä ensimmäinen tunti lukion kakkosten kanssa psykologiaa. Mä oikeastaan en olisi halunnut, koska mulla ei ollut siellä ketään kavereita. Mutta olin sosiaalinen joten enköhän mä sieltä jonkun juttukaverin löydä.

" Tää peli on mua vastaan!" Isabella inittää. "Sä oot vaan huono, koita kestää" Isabella näyttää mulle keskaria ja mä vaan nauran. Vaikka Isabella on mun sisko se on silti kuin mun yksi kavereista.

Isabella nousee sängyltä ja haukottelee. Se on jo yökkärissä ja vaaleat pitkät hiukset ovat pään päällä korkealla nutturalla. Mun pitäs vielä raahautua suihkuun.  Isabella kävelee ovelle ja jää ovelle seisomaan "Mä taidan tästä mennä jo nukkuu" Isabella sanoo väsyneenä. "Öitä" sanon haukotellen ja katson kun Isabella työntää oven kiinni.

Mä menin alakertaan ottamaan vielä jotain iltapalaa.  Näin korvapuustit pöydällä ja niistä mulle tulee mieleen vaan se Lucan kohtaaminen kaupassa. Otan yhden pullan ja laitan tee veden kiehumaan. En mä edes ikinä juonut teetä.

Kävin suihkussa ja pesin hiukset. Mä etsin mun vaatekaapista harmaat collegehousut ja mustan hupparin. Lokakuinen ilta oli kylmä ja mä hautauduin peiton alle. Vaikka talvisin oli kylmä, mä silti tykkäsin talvesta. Varsinkin talvi ennen joulua oli parasta. Kylmällä ilmalla oli mukava mennä peiton alle juomaan kuumaa glögiä ja sytyttää kynttilöitä.

Kello oli vasta vaille yhdeksän. Huokaan ja avaan puhelimen, taas se Minja on laittanut mulle snäpin. Avaan sen ja snäpissä on kuva tytön kasvoista ja kysymys siitä tuunko mä niihin bileisiin Henrikin luokse. Ihan kun se ei tietäisi että tottakai mä olen menossa mun kaverin järjestämiin bileisiin, mietin ärsyyntyneenä. Vastaan Minjalle myöntävästi ja laitan snäpin kiinni.

Minja on mun kanssa lukion kolmosella. Ei me kavereita olla mutta mä olen ollut sen kanssa monissa samoissa bileissä. Mä suutelin sen kanssa tuhannen kännissä juhannus bileissä ja sen jälkeen Minja ei ole jättänyt mua rauhaan.

Katsoin puhelinta vielä jonkun aikaa. Kyllästyin tiktokin for you sivustoon ja yritin käydä nukkumaan. Kyllä mä tiesin etten saa unta. Huominen psykan tunti ahdisti mua kuitenkin sen verran ja olin muutenkin tosi levoton.