Vain Sulla On Väliä

6. Huoltoasema

Ihan ensiks miun pitää sanoa että kiitos kaikille ketä on jaksanu lukea tätä. Oon yrittäny saada tätä eteenpäin kirjotettua ja nyt kun sain ylioppilaskirjotukset ja muut kouluhommat alta pois niin lukujakin saattaa tulla vähän useammin.

Vaihdoin kuvan tähän kuten näkyy koska en ollu siihen edelliseen tyytyväinen:)

Rasmus

Mä en tiennyt mikä vaikutus Lucalla oli muhun, mutta tunsin oloni paljon kevyemmäksi silloin kun olin ollut Lucan seurassa edellisen illan. Ei mulla ollut kenenkään mun kaverin kanssa semmoinen olo kuin tuon pojan.

Kello oli jo puoli kuusi enkä mä ollut tehnyt mitään koko päivänä. Olin juonut aika paljon perjantaina ja krapula tuntui olevan vielä sunnuntainakin. Istuin sohvalla ja masennuin huomisesta koulupäivästä. Huomisessa oli sentään se hyvä, että olisi psykologian tunti ja saisin olla Lucan kanssa.

Olin ollut melkein koko bileiden ajan Lucan kanssa ja olin nauttinut joka sekunnista. Olin aina luullut että me oltaisiin tosi erilaisia ihmisiä ja ei tultaisi yhtään toimeen. Tosin se ajatus oli muuttunut täysin. Meissä oli yllättävän paljon samaa.

Alkoholia oli illan aikana tullut vedettyä kyllä sen verran että mun muistikuvat illalta oli vähän hatarat. Muistin selvästi mun ja Lucan keskusteluista ainakin osan, mutya varsinkin loppu illan tapahtumat olivat vähän pimennossa. Jos mä join liika multa lähti usein muisti ja sitä mä vihasin kaikista eniten.

Mä muistin kyllä perjantai illalta sen pienen hetken kun me oltiin seisottu ihan vierekkäin ja mä olin tuntenut Lucan hengityksen mun kasvoilla ja sen pehmeän näköiset huulet oli niin lähellä. Miksi mä ajattelin sitä hetkeä koko ajan? Olin niin kiitollinen Lucalle taas kun se oli saanut Minjan pois mun kimpusta.

Mua harmitti ettei Luca halunnut jäädä yöksi mökille, mä olisin voinut nukkua sen...ei. Ei mun ajatukset voinut lähteä enää näin laukalle. Sillä oli varmaan tyttöystäväkin, se kaunis tumma tyttö siltä luokalta. Se aina oli jotenkin tosi läheinen Lucan kanssa ja hipaisi ohimennen Lucan kättä. Se oli kai joku Maria tai Matleena, en mä tiennyt.

Tapojeni mukaan menin etsimään sen tytön some tilit ja sen nimeksi paljastui Mariam. Kyllä mä tiesin sen olevan Mariam, mutta en muistanut. Se oli kyllä kaunis ja sopi Lucan tummiin piirteisiin. Ne näytti varmaan hyvältä yhdessä.

Taas mun pitäisi rauhoittua. Ja mitä jos sillä olisi tyttöystävä, ei se mun elämään pitäisi vaikuttaa. Mutta musta tuntui että vaikuttaisi.

***

Jos jokin niin herätyskellon ääni oli raivostuttavin ikinä. Tein aamulla samat asiat mitkä olin tehnyt jo monia vuosia, kahvi, aamupala, vaatteet ja autolla kouluun. Mua masensi tylsä arki, halusin jotain uutta ja erilaista, mutta en tiennyt mitä.

Huusin ovelta heipat äidille ja juoksin autolle. Olin myöhässä ja tie oli yöpakkasten jälkeen liukas joten joutuisin ajamaan hitaasti. Autolla meni hetki aikaa lämmetä, jonka aikana mä meinasin itse jäätyä. Keli oli nollassa joka oli mulle ihan liian vähän. Vihasin kylmyyttä.

Koululla juoksin luokkaan koska en halunnut Annukan huutoja. Luokan ovi oli onneksi auki joten tunti ei ollut vielä alkanut. Luokka oli jo täynnä ihmisiä, mutta Lucan vieressä ei istunut ketään. Olin kerrankin rohkea ja päätin mennä sen viereen istumaan. Mun pelko oli se että Luca oli vain mun kanssa, koska se oli kännissä ja ei selvinpäin. Yritin työntää epäilyttävät ajatukset pois mielestä ja kävelin kohti Lucan viereistä pöytää.

" Moi" Sanoin ja nostin tietokoneen repusta pöydälle. " Moi, sä tulit sit tähän" Luca sanoi. Mitä se tuolla nyt tarkoitti oliko tää nyt hyvä vai huono?