Can't Fix Me Anymore||Blind Channel x Y/n

kun menneisyys sattuu

Joonas

En tiedä mitä ajatella. Päässäni pyörii vain ajatus että mitä Aleksille olisi käynyt. En halunnut soittaa y/n:ille ettei hän säikähtäisi. Joka sekuntti tuntuu minuutille ja joka minuutti tunnille. Olenko sekoamassa vai vaan huolissain. Tommi soittaa jälleen.kysyy vain kauanko menee. Saavun perille ja nään Tommin. "MITÄ ON TAPAHTUNU?! ONKO ALEKSI KUNNOS?!" hätäännyn."JOONAS RAUHOTU!" Tommi koittaa rauhotella. "Älä vielä oo niin huolissas" Tommi jatkaa. Astumme autoon. Mietin matkalla jälleen mitä olisi käynyt. "Älä stressaa Klonkku" Tommi sanoo. "Ei mua stressaa" vastaan. Valehtelin. "Joo niin varmaa ku syöt sun sormias" Tommi sanoo. Niin tosiaan söin. Vittu jäin taas kiinni et mua ahdistaa ja stressaa mitä on käynyt. Mieltä kuitenkin paranti kun
Y/n laittoi kuvan Adelesta. Se sulatti melkein sydämmeni. "Aika söpö tuli. Onnee nyt sitte Porko pappa" Tommi selitti samalla kun ajoi. "Pidä sinä turpas kii ku itekki näytät välil keski ikäseltä isältä" vittuilin Tommille. Vittuilusta tullut hulvatus kuitenkin loppui lyhyeen kun näin sen metsän missä Niko oli hypännyt. "Tommi, oonks mä syypää miks Niko päätti lähtee?" kysyn Tommilta. Tiesin että en ollut mutta kysymys vain tuli suustani. "Et todellakaan ole" Tomni vastaa. Pian olemmekin jo Aleksin pihassa. Kävelemme ovelle ja Tommi loputtaa oveen koska en itse kykene kun ahdistaa ajatus mitä on tapahtunut. Menemme sisälle missä Aleksi odotti aivan kunnossa. "Miks mun piti siis tulla tänne?" kysyn ihmeissään ja tuijotan Aleksia. "Joonas... Me löyettii verinen partaterä sun vessasta ku yritettii ettii Ollille särkylääkettä ku muil ei ollu,.ja se ei ollu mitään vanhinta verta" Tommi selittää. Alan panikoida taas. ei helvetti miksi niiden se piti löytää. "Nii halutaa vaa sanoo face to face että jos tarviit apua nii sä voit puhuu meille" Aleksi jatkoi. Tunsin kyyneleen valuvan silmissäni. Aleksi tuli halaamaan minua ja niin kaikki muutkin. "Nyt kuitenki haluun olla rauhassa hetken" sanon ja juoksen ulos. Juoksen samalle kielekkeelle missä Niko oli viimeisen hetkensä. Menin makaamaan kielekkeelle ja katsoin taivaalle.

"Niko oisitpa vielä täälä että voisin halaa sua vielä kerran edes enkä päästäis irti pitkään aikaan ja oisin voinu kertoo sulle mitä en kerenny ku olit vielä täälä ja oisit voinu kuunnella ja oisin voinu hyvinki auttaa sua mut oliki jo liian myöhästä. Anteeksi ja rakastan sua"

Mieleni ei jätä rauhaa. Miksi tein tämän. Miksi en piilottanut terää kunnolla. Miksi en itse hyppäisi.. Silloin mieleni ymmärsi että omistan kuitenkin ihanimman tyttöystävän maailmassa ja ihanimman tyttären. "EI HELVETTI ONKO Y/N LAITTANU VIESTIÄ?!" rupean manaamaan. Olihan se.

_________________________________________

Y:Rakas, kerkeeks tulla huomenna tänne sairaalalle?
(23.07)

J) Joo tottakai❤. Tuli vähä häslinkiä nii oon tääl Aleksin kämpäl päin mut ajan heti aamusta aikasin sinne taas!❤sano pikkuselle terveisiä!❤
(0.58)
_________________________________________

Olin tosiaan ollut varmaankin melkein 2h täällä kielekkeellä koska kun tulin tänne niin viestiä ei ollut vielä tullut.Miten oon ansainnu ton tytön ja tyttären? Parhainta mitä ihminen voi saada.

Y/n

Laiton Joonakselle melkein 2h sitten viestiä eikä hän ole edelleenkään vastannut. Onkohan hän kunnossa? No, en kerkeä edes kauaa miettiä kun puhelin värähtää. "Joo tottakai❤. Tuli vähä häslinkiä nii oon tääl Aleksin kämpäl päin mut ajan heti aamusta aikasin sinne taas!❤sano pikkuselle terveisiä!❤" Joonaksen viestissä luki. Helvetti ku mul on ihana Mies. Kello alkaa olla paljon mutta en saa unta. On ikävä Joonasta ja ahdistaa muutenkin. En edes tiedä miksi. Tekisi mieli vain etsiä jostain terä toi jotain terävää ja viiltää suoraan käteen. Mutta en kestäisi Adelen näkevän sitä. Ainakaan heti synnyttyään.

Joonas

Lähden kielekkeeltä ja kävelen Aleksin luokse. Juuri metsästä lähdettyäni nään Avian. Oh shit. Rupean manaamaan päässäni. Koska Avia tietää mitä Nikolle kävi juuri tuossa metsässä. "Joonas miks olit tuola?" Avia kysyi. En osannut vastata joten olin ensin hiljaa. "Menin vaa rauhottuu ku oli vähä kaikkee meneillään Aleksin luona" vastaan Avialle. "Juu okei"Avia vastaa. " mut miks oot tähän aikaa täälä?" kysyn Avialta. "Meen kaverille, veny vähä lähteminen" Avia vastaa,hymyilee ja jatkaa kävelyä. Huh sehän meni läheltä. Avian ei kuuluis tietää tästä sit ikinä miks mä tuola oikeesti olin. En haluu sen muistelevan enempää sen veljen kuolemaa josta alkaa olla jo vuo... VUOSI?!