Nobody knows.

55 4 0
                                    

Joel

Sain juksattua etten muistaisi mitään hoitajille vain että kuulisin todellisia mielipiteitä musta:) odotin nyt hoitajan kanssa Ollia. Taino en mä niin täysin valehellu, kyllä mun muisti oli heikontunut. Mut pahempi oli et rupesin miettii mahottomia. Pian Olli jo saapuikin ja menin autoon. "Muistaksä mua?" Olli kysyi. "Tottakai muistan. En vaa muista mitä tapahtu sen jälkee ku olin mun vessas ja kaikki pimeni" Sanon. "Aa okei. Tiesiks että Aleksi oli aika samas tilantees ku sä?" Olli kysy. "MITÄ?!"huusin kammon vallassa. Olli selitti koko jutun. Aloin miettiä Nikoa. " mut lupaathan että et tee tota enää uudelleen?" Olli kysyi. "Lupaan" sanoin ja hymyilin. Menimme autoon. Katselin koko matkan vain ikkunasta ulos. Miksi olen täällä? Saavumme Ollin luo. Astumme sisään ja nään Aleksin juoksemassa itkien minua päin. Tuo ei sano mitään. Pelkästään juoksee halaamaan itkien. Silitän tuon selkää ja laitan leukani tämän pään päälle. "M-miks?" Aleksi mutisee itkien hysteerisesti. Tiukennan otettani. "Aleksi rauhotu, tärkeintä että oon nyt tässä ja oon tässä nii kauan ku tarvit." Vastaan. Nostan Aleksin syliin ja menen sohvalle. Lasken tuon viereeni ja alan leikkimään tuon hiuksilla. Aleksi alkaa rauhoittua.

Olli

Menin tekemään molemmille ruokaa. Joel on todella ihana kun huolehtii Aleksista vaikka minun pitäisi hoitaa kumpaakin. Miten koskaan hoidan lapsia jos näissäkin on tekemistä vaikka ne syleileekin toisiaan. Pian nään Joelin kantavan Aleksia sohvalle. Hän laskee Aleksin viereensä ja Joel alkaa leikkiä Aleksin hiuksilla. Söpöä.

Aleksi

Alan rauhoittua kun Joel hipelee hiuksiani. Miten ansaitsen tämän? Hetken päästä Joelin kädet hipelöivät aivan niska villojani. Yhtäkkiä niskaani. Katsahdan Joelia. Hän vain hymyilee. Käännyn nii että tuijotan Joelin silmiä minun omillani. (Tähän väliin en muista yhtää että oliks Ollilla ja Aleksilla jotain mut sovittaa että ei:D)

Joel

Aleksi kääntyy niin että katsoo minua. Haluan suudella tuota. Tai edes tuijottaa noita silmiä koko loppu iän. Alan hipelöidä nyt tämän yläselkää. Tämä sulkee silmänsä ja painaa päätään rintaani vasten. Höh nyt en saa tuijottaa tuon ihania silmiä. Alan hipelöidä nyt tämän selkää. Aleksi jatkaa rintani päällä makoilua. Alan siirtyä alaselkään. Tuolloin tuo nostaa päänsä ja nousee hajareisin päälleni. Tuo nostaa kätensä niskani taa. Pian tunnen tuon huulet omillani. Vastaan tuon suudelmaan. Tunne Aleksin hymyilevän samalla. Lopetamme kuitenkin suutelun havahtuen Ollin olevan samassa kämpässä. "Olli, voiks mennä hetkeks esim lenkille?" Kysyn Ollilta. "Mut mul on ruoka kesken" Olli vastaa. "Kaua menee?" Aleksi kysyy. "Pari minaa enää" Olli vastaan. Molemmat nyökkäämme ja menemme takaisin sohvalle. Otan Aleksin kainalooni. Aleksi nauttii tästä ilmeisesti tuon hymystä lukien. Menee pari minuuttia ja Olli sanoo että ruoka on valmista. "Ruokaa on siinä ja meen nyt sit Tommin ja Porkon kaa keilaa nii menee pari tuntii. Eli ette tapa toisianne tai pane toisianne aiva mäsäks okei?" Olli sanoo vähän pidellen pokkaa. "Joo" Aleksi vastaa naurahtaen. Olli lähtee vielä kerran virnaavalla naamalla. Näytän vaa keskaria ja hymyilen. Kun ovi sulkeutaa nappaan heti Aleksin syliin. "Nii mites se sohvalla tapahtunu?" Kysyn tuolta.

Sori lyhyehkö ja sori tauko. Ilmotan kuitenki nyt että suurimmaks osaks nää jaksot tulee viikoloppusin perjaintai-sunnuntai vaa kiireiden ja motivaation takii

Can't Fix Me Anymore||Blind Channel x Y/nOpowieści tętniące życiem. Odkryj je teraz