~I Need To Open Up!~ |Joonas Porko & Joel Hokka|

2. m-mitä...?

||JOONAKSEN POV||

Astun sisälle kotiini. Huomaan että tyttöystäväni Lara on tullut töistään minun luokse. Otan kengät pois ja menen olkkariin. Nään tyttöystäväni istumassa sohvalla selaten puhelinta. Katson häntä hymyillen. Tuo huomaa minut ja laittaa puhelimensa pois.

Tyttö nousee ylös, ja olen halaamassa häntä mutta tuo väistyy taaemmas. "Rakas kaikki ok?" Kysyn huolissani. "Joonas.." tuo aloittaa. "Joo?" Kysyn ihmeissäni. "Mä haluun erota" tuo jatkaa. Olen hiljaa ja katson tuon tyhjää katsetta. "M-mitä..? Ooksä tosissas?" Kysyn ääni täristen. "Anteeks, mut musta tuntuu et tää ei vaan nyt toimi" tuo sanoo ihan kun häntä ei edes kiinnostaisi koko asia.

Katson tuota hiljaa, ja tunnen kuinka kyyneleet yrittää puskea silmistäni. Pidätän itkuani, joten nenäni ja posket varmaan punoittaa. Tuo taputtaa minua olkapäälle ja lähtee. Tuijotan ovea josta Lara juuri lähti. Mitenniin 'ei muka toiminut'? Olimme täydellisiä toisillemme... Täydensimme toisiamme. Annoin vihdoin itselleni luvan itkeä. Romahdin maahan istumaan ja itkemään.

Tekisi mieli huutaa niin lujaa kun lähtee, mutta naapurit ei kyllä varmaan olisi iloisia siitä. Lyön maata niin kovaa että koko lattia tärisi. Nousin ylös, ja huusin kovaan ääneen "helvetti!" Menen istumaan sohvalle, ja katson taulua minusta ja larasta joka on telkkari tasolla. Kävelen hakemaan sen, ja paiskaan sen lattialle. Kehyksen lasi menee sirpaleiksi maahan, joten kuva irtoaa kehyksen sisältä. Otan kuvan maasta ja kaivan taskustani sytkärin. Katson sytkärin liekkiä hetken kunnes laitan sen kuvan kulmaan ja odotan että se syttyy.

Sammutin sytkärin ja katsoin palavaa kuvaa käsissäni. Puhalsin tulen pois kun se oli polttanut puolet kuvasta. Vein kuvan roskiin, ja siivosin lasin siruja. Kesken kun siivosin, otin terävän lasin sirun käteeni. Jäin tuijottamaan sitä ja miettimään kaikkea. Nostin hihaani, ja katson lukio ajan arpia käsivarsissani. Jostain mielijohteesta päätän vetää lasin sirulla kolme viiltoa käteen. Tuijotan lumoutuneena kun haavasta alkaa tulla nättejä verihelmiä. Pian veret alkoi valua kättäni pitkin. Vedin vielä kolme lisää lumoutuneena.

||JOELIN POV||
Kuulen kun Joonaksen kämpästä kuuluu kova karjaisu ja kiroilua. Pian kuuluu hiljaista itkua ja kun lasi menee rikki. Ihmettelin tuota, ja päätin laittaa joonakselle viestin. Tuo ei vastaa, tai edes näe sitä. Ihmeellistä joonakselta. Päätän mennä katsomaan mitä tapahtui. Koputan ja plimlotan tuon oveen mutta kukaan ei Tule avaamaan. Minulla on vara-avaimet hänen kotiinsa joten menin niillä sisään.

En kuule yhtään mitään. En yhtään mitään. Otan kenkäni pois ja menen varovasti katsomaan missä Joonas on. Nään tuon istumassa olkkarinsa lattialla lasin sirujen keskellä.

Hänellä on myös yksi lasin siru kädessä, ja noin kuusi haavaa ranteessa. "Joonas!" Huudahdan hätäisenä ja vedän lasin sirun pois tuon kädestä. "Anna takas!" Tuo huudahtaa. "En" vastaan rauhallisesti. Tuo nousee ylös ja yrittää ottaa lasin palaa minulta. "Joonas kiltti älä satuta ittees, tiiät mitä kävi lukiossakin" yritän sanoa tuolle mutta hän ei kuuntele vaan katsoo muualle.

"voitko näyttää noita" kysyn viitaten viiltoihin. Tuo katsoo minua ensin pelokkaana mutta sitten nostaa varovasti kättään minulle. Tutkin haavoja. "Tuu" sanon ja vien hänet vessaan. Putsasin haavat ja laitoin side harsoa niiden päälle. "Lupaa mulle ettet tee tota enää uusiks, ok?" Kysyn. Tuo ei vastaa mitään. "Joonas" sanon hieman korottaen ääntä. Tuo säikähtää hieman, ja nyökkää pienesti. "Kiitos" sanon hiljaa. "Miks sä teit noin? Et yleensä heittele tavaroita itkien maahan tai itke, vaan jos oikeesti jotain pahaa on tapahtunut ni itket?"

Kysyn rauhallisesti. Tuo on alkamassa itkeä uusiksi mutta nään että tuo yrittää pidättää sitä. Joonas ei kumminkaan kauvaa pysty pidättää itkua, kunnes tuo menee lattialle istumaan jalat koukussa itkien. Menen hänen viereen ja rauhoittelen. "Lara.... Se- se..." Tuo aloittaa mutta ottaa välissä happea koska hän itkee. "J-jätti mut..." Hän jatkaa loppuun hiljaa. Olen sanaton. Katson joonasta huolestuneena. "Mut teillähän oli kaikki ihan ok? Tai niiku hyvä suhde?" Kysyn ihmeissäni. "Se vaan sano ettei se toimi, ja vaan.. vaan lähti.." tuo kertoo mutta hiljentyy loppua kohti. 

__________________________________
Sanoja: 611