~I Need To Open Up!~ |Joonas Porko & Joel Hokka|

38. Mikäs Niin Hymyilyttää

Ollin pov:

Olemme aleksin kanssa menossa kotiin. Aleksi ajaa tällä kertaa. Hymyilen hieman kokoajan. "mikäs niin hymyilyttää" aleksi kysyy ja vilkaisee nopeasti mua. "Joonas söi studiol eikä estellyt tai muuta" sanon.

"Se on parantumassa, siitä kiitos sulle eniten. Sä oot tosi hyvä kaveri Joonakselle ku saat sen syömään" aleksi sanoo myös hymyillen. Hymähdän vain vastaukseksi.

Pääsimme kotiin ja menimme katsomaan olkkariin cmoresta Beck nimistä elokuva sarjaa. "alkaaks meil muute parin viikon päästä ulkomailla kiertue" kysyn yhtäkkiä. "juu, meil on ensviikon puolella crewin kaa 'kokous' jos puhutaan noi asiat kuntoon et tiietään kaikki" Aleksi vastaa. "en yhtään tajunnu et alkaa jo nyt, Super kivaa" sanon. Aleksi hymähtää vastaukseksi.

------------

Olemme katsoneet cmorea noin tunnin. Nää puhelimeeni tulevan viestin. Se on joonakselta jossa lukee 'voitko tulla käymään tässä?' vastaan tuolle myöntävästi tietty. "mun pitää käydä nopeasti joonakselta, en oo pitkään" sanon Aleksille joka nyökkää vastaukseksi samalla katsoen ohjelmaa hyvin tarkasti. Pussaan tuota otsalle ja menen eteiseen.

Vedän kengät jalkaan ja nappaan autoni avaimet lipaston päältä ja lähden autolleni. Lähden ajamaan Joonaksen luo. Koputan tuon oveen ja ei kauaakaan kun tuo blondi pörröpää tulee avaamaan oven. "moi" sanon tuolle. "heip" hän vastaa ja väistyy että pääsen sisälle. Joonas vaikuttaa todella vaisulta. "onks jotain käyny? Vaikutat vaisulta" päätän kysyä.

Joonas huokaisee. "luna lopetettiin" tuo sanoo hiljaa. Luna oli siis hänen vanhempiensa koira. Tai no aikoinaan se ostettiin Joonakselle lahjaksi mutta kumminkin. "oon pahoillani" vastaan ja halaan tuota. Luna oli minullekin todella tärkeä. Olen monesti hoitanut häntä ja muutenkin ihan nuoresta asti ollut sen koiran kanssa.

"äiti soitti mulle ja kerto et lunalle todettiin luusyöpä joka oli levinnyt jo tosi pitkälle et se olis parasta viiä piikille" tuo sanoo kaulaani vasten. Pysyn hiljaa ja taistelen ettei kyyneleet pääse omista silmistä. Joonas irrottautuu minusta ja pyyhi kyyneleitä hupparinsa hihaan. Olemme istuneet ja jutelleet kaikesta Joonaksen kanssa noin tunnin.

"ei perkele meillähän alkaa kahden viikon päästä ulkomaa kiertue!" Joonas tajuaa. "jep, tuli itellekkin yllätyksenä ku ale sano. Olin ihan unohtanut koko jutun.." naurahdan. "meil on ensviikon keskiviikkona joku palaveri siitä crewin kanssa ja näin" sanon. "ai, hyvin nää tyypit ilmottelee" Joonas sanoo sarkastiswsti.

"Aijaa, Aleksi vaa sano et Roope oli kertonut tosta jossain vaiheessa. Toivottavasti tyypit ilmoittaa siit kaikelle ettei tuu valittamista" naurahdan. "no jep" Joonas toteaa.

--------
Vilkaisen kelloa joka näyttää varttia vaille kaksitoista. "oho, kello tulee kakstoista" sanon ihmetellen. "miten aika menee niin nopeeta" Joonas naurahtaa. "niimpä" vastaan. Juttelimme vielä hetken kunnes aloin tekemään lähtöä, lupasinhan Aleksille etten viipyisi kauaa mutta noh.. Pari tuntia siinä meni. Sain kengät laitettua ja olen lähdössä. "pärjääksä varmasti?" kysyn joonakselta. "pärjään mä" Joonas sanoo hymyillen. "varmasti? En haluu et teet mitään itelles" sanon hieman varovasti. "Olli mä en tee itelleni mitään, lupaan. Kiitos ku huolehdit" Joonas sanoo.

"okei, moikka" sanon ennen kun lähden. Joonas hyvästelee myös. Kävelen autolleni ja lähden ajamaan kotiin.

-----
Pääsin kotiin juuri. Otan kenkäni pois ja kävelen olkkariin. Nään aleksin yhä katsomassa beckiä. Niitä elokuvia on varmaan 20 (an kävin tarkistaa ni ainakin cmoressa on 20 jos oikein laskin mut en oo vrm onks enemmän) tuo ei ilmeisesti huomannut tuloani joten päätin hieman säikäyttää häntä. Tai no nyt päätetään onko Ollia ilkeä vai kiltti. Säikäytänkö vai menenkö hänen viereen ja olen kiltti. Hmmm... Säikäytän!

Huivin tuon taakse ja odotan että elokuvasta tulee joku jännittävä kohta. Ei kauaa tarvinnut odottaa kun alkoi näyttää että tulee joko jumpscare tai muuten joku tuollainen kohta. Laite käteni aleksin olkapäille ja hieman hytkäytän. Tuo säikähtää todella paljon ja näyttää siltä että on valmiina lyömään minua. "Olli!" aleksi sanoo ärtyneenä. "no sorisori oli pakko peläyttää" nauran. "ei ollu hauskaa!" aleksi sanoo. "oli se vähän" totean.

Tuo katsoo minua hieman 'vihaisena'. Otan tuon haliin ja pussaan päälakea. "yhtä asiaa en ymmärrä sussa" sanon naurahtaen. "no kerropas" aleksi kysyy. "sä vihaat kauhuelokuvii mut kuuntelet murhapodcastei missä kerrotaan yksityiskohtaisesti kuinka uhrin pää revittiin irti ja sen kroppa pilkottiin seittemäänkymmeneen osaan jonka jälkeen se laitettiin pakkaseen ja haudattiin" nauran. "pelkään kauhuelokuvia koska pelkään jumpscareja. Murhapodcasteissä ei oo jumpscareja" tuo puolustautuu.

Nikon pov !seuraava päivä! :

Istun studion sohvalla Joelin, Tommin ja Joonaksen kanssa odottamassa Ollia ja Aleksia. Juttelemme kaikesta maan ja taivaan välillä. Nään bändimme ja crewimme ryhmään tuleva viestiä. Meillä on erikseen bändin ryhmä ja sellainen missä on bändi ja crew.

Santerin alamaiset

Santeri: ensviikon keskiviikkona eu+uk+us tourin palaveri studiolla!
Minä: selvä boss
Joonas: monelta
Santeri: ööööö vaikka 10
Joonas: hyvähyvä
Minä: ale ja Olli jossette pian ala tulla niin tulee huutista

Heti kun laitoin tuon viestin niin ovi aukesi. Olli ja Aleksi tuli studion olkkariin. "Ale coq ja ollipalli päätti vihdoin tulla" Joel Nauraa. "anteeks mikä oli" aleksi kysyy. "ale coq, varmasti sun lempi lonkero!" Joel toteaa. "ei ole mutta vois olla" ale sanoo. "no vittu" Joel sanoo.

Äänitimme kaikilta osia ja nyt vain juttelemme. "tylsää" aleksi ja Joonas valittaa. "menkää soittaa" totean. "joo hyvä idea! Lainaan sun rumpuja Tommi" aleksi sanoo. "ja mä sun bassoo Olli" Joonas sanoo. Naurahdamme kaikki noille kahdelle jotka kävelee äänitys huoneeseen.

Aleksin pov:

Menen istumaan rumputuolille samalla kun Joonas ottaa bassoa. Mitä soitetaan" kysyn joonakselta samalla säätäen hihatsua. "everlong" Joonas sanoo. "yhtään helpompaa biisii keksinyt" sanon sarkastisesti nauraen. "no pitää olla helppo et osaat soittaa" Joonas kiusaa. "oon soittanut lyömäsoittimii koko ikäni" sanon. Joonas naurahtaa. "ootko ite varma osaatko bassolla soittaa" päätän kysyä. "tottakai" Joonas sanoo. Joonas aloittaa soittamaan. Liityn hetken päästä mukaan niin kuin oikeastikin biisissä.

Everlongissa soitetaan 16-osanuotteja joita en ole soittanut pitkiin aikoihin mutta silti kuulostaa hyvältä. Soitimme biisi läpi eikä ollut vaikeaa. Päätimme soittaa nirvanaa. Päädyimme kaikista helpompaan eli smells like teen spirit. Alamme soittamaan sitä. Joonas alkoi myös laulamaan biisiä.

___________
Sanoja: 920

Jälleen luku. Viime luvun(?) lopussa sanoin et täl kirja on melkeen 6.20k lukioita mut nyt tässä on 6,62 lukioita. No vau nousi 40 omöa iso saavutus..

NYT ÖITÄ RAKSUT VAIKKEN SAA UNTA KU OO NUKKUNU EKA 4H PÄIKKÄRIT JA SUT JOSKUS KASIN AIKAA NUKUIN UUSIKS JA HERÄSIN YHELTÄTOISTA. SIIS ILLALLA. MIKS KIRJOTAN KÄPPILOKILLA??!