Perskojen tarinoita

Perskojen joulu

Uusi vuosi ja joulu eivät mennyt ihan niin kuin suunniteltiin ja tässä on syy miksi . Eli siis jouluaatto alkoi lähestyä ja kaikki oli innoissaan, no joulusta ja no Eve tietenkin lahjoista ja siinä se ongelma onkin, hän käy koko talon läpi koska haluaa löytää lahjat joten ne täytyy aina kaivaa meidän trampan alla olevaan salakammioon jonne Evellä ja Noalla ei ole pääsyä (ja tästä ei sitten saa kertoa Evelle ja Noalle!)

Mutta kun sitten aattoilta tuli, Eve avasi kaikki paketit niin agressiivisesti ja varsinkin silloin kun se sai siitä isoimmasta paketista kauko-ohjattavan auton. Ja me ei ees tiedetty äidin kanssa, keneltä se oli? No ei tarvinnut miettiä pitkään kun näin, että lahjapaperissa luki ’Mummi’ eli äidin äiti. Siitä äiti ei ollut iloinen, koska hän oli kieltänyt kaikilta kontaktit hänen vanhempiinsa ja siskoonsa. Mutta kun hän kysyi kaikilta kuka oli ollut yhteydessä hänen vanhempiinsa Emmi vastasi.
Chillaa muru, mä vaan soitin voiko ne laittaa kalliita lahjoja kun niil on niin paljon massii.
Tuosta vastauksesta äiti ei ollut iloinen kunnes Emmi näytti hänen saamansa kirjekuoren yhden lahjan mukana ja siellä oli HITON 1500€, 50€ seteleinä!!! Niinku mitääääää! Ja kun katsoin omaani sielläkin oli seteleitä mutta vain 1000€. Evellä ei ollut raha kirjekuorta kun hän sai sen kauko-ohjattavan auton. Ja Noa… hän sai uuden nerf pyssyn ja panoksia 100 kappaletta.

Koko illan he sitten taistelivat Even kanssa kun Noa ensin ampui Eveä ja Evehän siitä innostui ja kiinnitti hänen muut pyssyt hänen uuteen autoon ja ajoi auton Noaa kohti samalla kun pyssyt ampui. Noa vaan huusi kun juoksi pakoon Even autoa pitkin taloa.
EI, PLIIS, EVE, LOPETAA, ÄLÄ AMMU NIITÄ PANOSKIA MUN PERSEESEEN!!!!
EI TUU ONNISTUMAAN, HA HA HA HAAA!!, Eve vastasi nauru-huutaen.

Sitä oli hauska katsoa kun Eve ja Noa vuoronperään jahtasivat toisiansa. Se onneksi päättyi muutaman minuutin jälkeen kun äiti otti Even auton käsiinsä ja sanoi TOSI tiukalla äänellä ”NYT LOPPU!”. Eve ei edes liikauttanut ilmettä, hän on niin itsepäinen lapsi.

Esim kerran kun Eve jouti jälki-istuntoon, hän ei edes välittänyt mitä opettajat sanoi hänelle. Eli Eveä ei edes kiinnostanut mitä äiti sanoi hänelle ja vain nappasi auton äidin käsistä ja marssi meidän huoneeseen muut lahjat mukanaan. Samoin Noa passitettiin hänen huoneeseensa.

Me muut alettiin sitten (eli minä, äiti ja Emmi) juomaan glögiä ja syömään pipareita, ja se (ei) hauska juttu oli siinä se, että meillä ei ollut mitään käryä, mitä tuolla Noan ja meidän huoneissa tapahtu.  No sain sen selville onneksi pari päivää myöhemmin.

(Ja muuten jos mietitte minne Emmi katosi viime tarinassa niin hän lähti kaupungille shoppailemaan salaa jotta joutuisi siivoamaan. Ja Emmille tehtiin oma huone autotallin viereen kun mun ja Even huoneeseen ei mahtunut.)

Aloin siis huomata parina päivänä myöhemmin, että Eve aina löytyy Noan huoneesta aamulla, mutta en ikinä kuule hänen lähtevän meidän huoneesta. (Ja jos mietit, miten en kuule niin meidän oven saranoita ei ole rasvattu eli ne narisee oikein kunnolla). Muutama päivä myöhemmin aijoin feikata, että menisin nukkumaan mutta oikeasti katson miten Eve katoaa Noan huoneeseen.

Kello oli noin 00.42 yöllä kun kuulin alasängystä ääniä ja menin maalleen jotta Eve luulisi että nukun. Sitten hän nousi meni työpöytämme alle ja teki jotain ja hävisi.

Aamulla katsoin pöydän alle, mutta juuri kun oli laskeutumassa katsomaa, Eve, sanoi.
Älä mee sinne alle!
Öö… Miks?
Koska ööö… koskaa… siellä on liian paljon pölyä!
No, mä imuroin sen.
Et saa!
Miks?
Koska siellä on iilimatoja!
Okei? No antaa olla, muuten äiti antoi mulle 70€ joten en tarvii sitä niin haluutko käyttää se?
Joo joo joo jooooo!
Oke, menkää Noan kanssa vaikka skanssiin.
Joo me lähetään saman tien!
Annoin Evelle 70€ jotka varastin äidin laukusta ja katsoin kun he lähtivät skanssiin, jotta voin rauhassa katsoa pöydän alle.

Kun katsoin sinne, näin jotain mitä en odottanut. Odotin jotain portaalia tai vastaavaa, mutta ei. Siinä hiton seinässä oli ISO reikä Noan huoneeseen. Eli sitä ne oli tehnyt jouluaattoillan heidän huoneessaan, ja näyttää aika sellaiselta, että ensin on lyöty seinään ja siitä revitty sitten palasia. Vitsi ne on ovelia!

Koska tämä oli SUURI uutinen niin mietin viittisinkö kertoa äidille, sanoa Evellä, mutta ei kertoa äidille vai pitää vain omana  tietona? Mietin vielä, ensin silti täytyy tehdä tiettyjä toimenpiteitä.( No ei oikeest, en edes tiedä mitä pitäisi tehdä.)

Eve ja Noa tulivat kotiin niin myöhään, että olimme jo äidin kanssa nukahtaneet. Aamupalalla kun kaikki oli yhdessä kysyin,  mikä kesti niin kauan Evellä ja Noalla tulla kotiin?
No siis me vähän niin kuin jouduttiin päivystykseen.
Äidillä purskahti tee ulos suusta, kun hän kuuli sen mitä Eve sanoi.
Päivystykseen!?, äiti sanoi hämmästyneenä
Joo o, Noan päälle kaatui se kokonainen kynttilä hylly Tigerissä.
Sattuiko mitään?! Kuka maksoi sairaalakulut!?
Älä huoli, äiti.  Vakuutus maksoi, Eve kertoi vakuuttuneesti. 
Aijaa… no, kävikö mitää?
Joo, Noalla vaan käsi meni. Siis ei murtunu mut revähti. Sen takia sillä on toi ihmeen vihreä side sen kädessä, samalla Eve osoitti Noaa ja hänen kättä jolla hän yritti ottaa lusikkaa käteen ja syödä muroja hänen sammakko kulhostaan jossa on todella hyvä imukuppi joka pysyy pöydässä kiinni siltä varalta jos Eve sattuisi haluamaan kaataa Noan lautasen pois pöydältä.

Päätin kertoa Emmille! Kerroin hänelle ja seuraavana päivänä Eve tulee mun luokse Noa ratsunaan.
Mistä sä tiesit!?
Mistä sä puhut?!
No SIITÄ!!
Aii siitä! Ei hajuu mistä sä puhut?
No siitä, SIITÄ!
Tarkotatko sitä tuolla olevaa reikää?
TURPA KII!! joo puhun siitä. Mistä sait tietää?!
Löysin sen kun piirsin ja pudotin kumin ja katsoin pöydän alle ja näin sen.
Okei mut meidän täytyy nyt pitää nyt sisarusten hätä-kokous, Eve lausui ”virallisesti”.

Muutama minuutti myöhemmin kaikki oli koolla (paitsi äiti) minun ja Even huoneessa ja minä olin puheenjohtaja.
Voisin nyt vaikka päättää, että tämmöisten kokouksien nimeksi tulee… sisaruskokous!
No ompa omaperäinen nimi, Noa sanoi sarkastisesti vitsaillen.
Niin, keksitään parempi, Eve säesti Noaa.
Turvat tukkoon! Sanoi ja löin meidän kirjoituspöytään hiusharjan eli niinkuin kun puheenjohtaja lyö vasaralla pöytään niin minä löin sitten hiusharjalla… ”Eli siis kaikki nyt tietävät tästä reiästä seinässä, vai mitä?” Kysyin kaikilta ja vastaukseksi sain vain ”joo” ja ”kyl varmaa”. ” Okei eli me nyt sit aijotaan tehdä sille mitä?
Pidetään se siinä, mutta, tehdään siitä sellainen, että siitä ei erota onko siinä reikä vai ei, Eve ehdotti.
Okei, ihan hyvä idis, ainakin järkevin juttu mitä oot tässä kuussa sanonut, Emmi vastasi samalla kun viilasi kynsiään.
Mutta miten… tai siis niinku miten me saadaan se niin ettei sitä huomaa molemmilta puolilta eli myös Noan huoneessa, kysyin muilta?
Laitetaan siihen joku lakana joka on leikattu puoliksi ja molemmille puolille se seinään kiinni!, Eve sanoi innoissaan.
Okei hyväksyn sen, PAMM!!, löin hiusharjalla pöytään päättymisen ja hyväksymisen merkiksi.
Sitten äiti tuli sisään huoneeseemme, ”Mitä te täällä paukuttelette pöytiä?” Hän kysyi
Ööö….me vaan… ollaan yhtä juttua, sanoin hermostuneena.
Joo äiti, ja muuten voitko tuoda meille lakanan?, Eve kysyi kiltisti tällä kertaa…
Joo, tottakai mutta, mihin tarvitsette sitä?
Yhteen juttuun vaan… sanoin vielä hermostuneemmin.

Viimein äiti toi lakanan ja leikkasimme sen kahtia ja laitoimme sen molemmille puolille ylhäältä kiinni jotta siitä voi vielä mennä läpi, mutta ilman, että siitä tietää, että siellä reikä.

Kaikki onnistui ja äiti ei saanut koskaan tietää siitä reijästä ja muista meidän salaisuuksista, onneksi. Ja jos mietit niin mitä salaisuuksia niin esim, että Noa kolaroi automme lommoille ja Eve… en taida edes sanoa tässä mutta hän… rikkoi äidin 2000€ vaasin mikä äiti sai Italiasta. Ja minä… saatoin ihan vahingossa imuroida yhden äidin marsuista…  No joo tiedetään emme ole mitään ”enkeli” lapsia mutta muista tällainen on normaali Perskat-perhe tarina.

Ps. Niistä marsuista… niitä ei oo näkynyt näissä tarinoissa, koska ne asuu äidin huoneessa, äidin kaapissa kolmanneksi alimmassa laatikossa ja yksi karkasi sieltä ja oli mun vuoro imuroida ja vahingossa imuroin sen ja en ees tuntenu surua. Kuitenkin; niitä on nyt siellä enää n. 13 ja ne on sielllä siksi koska ne on tosi harvinaista rotua ja äiti myy niitä tosi rikkaille ihmisille tosi kalliilla hinnalla ja se on ainakin yks tapa miten me saadaan rahaa (tai no äiti saa).

Ps. Jos luulit että vielä tulee joku kamala juttu niin, ei, ei tuu. Halusin alussa saada vaan vähän jännitystä.

By: 🍯Karoliina Perska🍯