Joonas & Y/N

Niko rauhoitu.

(TW) Y/N pov:

Olin juuri tullut sisälle parvekkeelta ja kuulen kuinka puhelimeni soi. Menin katsomaan kuka minulle soittaa. Se oli Niko.

Minä: mooi, mitäs?
Niko: Y/N missä Joonas on. Tarviin apua. NYT.
Minä: Niko, Niko, Niko, rauhoitu. Mikä on? Kysyn ja huudan Joonakselle ja laitan puhelun kaijuttimelle.
Niko: *hengittää raskaasti*
Joonas: hei Niko? Onks jotai tapahtunu vai ooks synnyttämäs vai mitä vittua? Äijä tiiät et voit kertoo mulle mitä vaa.
Niko: Apua.. Niko sanoo ja lopettaa puhelun.

Y/N pov:

Apua! Mitä, mitä jos sille on oikeesti sattunu jotai ja se tekee ittelleen jotai.. mietin yksin mielessäni ja omakin hengitys alkoi kuulostaa raskaammalta. Joonas "Y/N rauhotu, ei oo mitää hätää! Mennään tsiigaa onks sil Nikol oikeesti joku hätänä!" Tuo kiharapää sanoi ja rauhotteli minua. Nyökkäsin ja lähdimme kävelemään autoa kohti. Meillä kesti noin 5min ajaa Nikon asunnolle, minua ahdisti paljon ja mietin koko ajan jos Niko on oikeasti tehnyt itselleen jotain. Niko on tärkeä yhtälailla, kun koko bändi minulle. Juoksin ja koputin monta kertaa Nikon oveen, mutta kukaan ei tullut avaamaan. Joonaskin alkoi jo huolestua ja särki oven auki. Niko itki lattialla lääkepurkki aukonaisena vieressään. Säikähdin ja jäädyin. Joonas syöksyi Nikon luokse ja alkoi rauhoitella häntä. Joonas "Y/N hei? Kaikki okei? Tuu tänne rakas, autetaan tää ukko toho sohvalle istuu" tuo sinisilmäinen blondi pyysi minua ja nyökkäsin. Nostimme Nikon yhdessä sohvalle ja aloin melkein itsekkin itkeä, koska sattuu nähdä hyvä ystävä itkemässä itseänsä rikki. Joonas "Niko hei, haluisiks kertoo mikä on?" Niko jatkoi itkemistä yhtä lujempaa. "Niko rauhoitu." Sanoin itkuisena jo itsekkin. "Me ollaan tässä nyt, kaikki on hyvin" kerroin ja halasin Nikoa.
Niko "Rommi on jääny autonalle ja se on ny eläin sairaalas. Mua pelottaa et menetän Romminkin." Niko kertoi itkuisena ja jatkoi itkemistä. Purskahdin tuossa itsekkin jo itkuun, koska Rommi on aivan ihana kissa ja varmasti Nikolle tosi tärkeä. Tuossa vaiheessa Joonas joutui rauhoitella meitä molempia. Joonas "Nonni lapset, mä käyn kattoo sitä Rommia. Ei mitään hätää jääkää te tänne." Tuo komea kitaristi sanoi ja suukotti minua ennenkuin lähti ovesta ulos.

Joonaksen pov:

Lähdin juuri ajamaan kohti eläin sairaalaa missä Rommia pidettiin. Nousi itselläkin pienet paineet, koska Rommi on tosi tärkeä Nikolle ja viimeksi kun Nikolle tapahtui jotain pahaa niin hän oli lähellä tappaa itsensä. En halua menettää tärkeää ystävääni tämän takia. Olin päässyt eläin sairaalalle. Kysyin hoitajalta missä Rommi on. Hoitaja hymyili ja toi minulle tuon ruskeavalkoisen söpöläisen. Hoitaja "Rommille laitettiin pari tikkiä, mutta muuten hän on jo valmis lähtemään kotiin!" Tuo kertoi ja hymyili lempeästi. "Kiitos paljon!" Huusin ja lähdin kohti ulko ovea Rommi sylissäni. Olin tuotapikaa Nikon asunnolla, koputin oveen ja Y/N tuli avaamaan oven itkuisena. Hän kiljahti "ROMMI!" iloisesti. Niko juoksi ovelle ja alkoi itkemään onnesta. Hän ikäänkuin varasti Rommin sylistäni. Y/N halasi Nikoa ja sen jälkeen hyppäsi syliini ja pussasi minua noilla pehmeillä huulilla ja otin suukon vastaan.

Tässä ois ny tämmöne, ei kauheen kummone ku ei jaksanu mitää tehä eikä ideoita kyllä tullu yhtää mielee! :0 siis fr jos tuutte 11.8 Särkän keikal nii tulkaa moikkaa! Klo on 20.24pm <3 teen varmaa yöllä lisää jos jaksaa! Mut huomenna kumminki!