But boys don't cry?

part 3 "Taneli"

Noel:

Havahduin puhelimen soimiseen. Mitä vittua? Etsin kädelläni puhelinta yöpöydältä, koska kuka nyt vaivautuisi silmiään avamaan heti herättyää?? Löysin puhelimen ja avasin silmäni. Daniel soittaa. Miks?

puhelussa:

D: moro misä meet?

N: sängyssä makaan. Sä herätit mut.

D: Anteeks nyt vaan prinsessa ruusunen, mut koulu alkaa vartin päästä..

N: MITÄ.

D: Laita ittes valmiiks mä tuun hakee sut.

N: Kiitti ja moikka.

D: Moro

EI HELVETIN HELVETTI. Pomppasin ylös sängystä. Aloin etsimään ensimmäisiä vaatteita lattialta. Näköjään laitoin samat, kun eilen. Ryntäsin peilin eteen. Yritin saada mustaa hiuspehkoani johonkin suuntaan. Näytän ihan variksenpelättimeltä. No vittu tällä sit kai mennään.

Nappasin reppuni nurkasta ja juoksin alakertaan. Ei mitään vitun hajua onko repussa yhtäkään oikeaa kirjaa tälle päivälle mutta sen näkee sit koulus. Nappasin omenan hedelmäkorista ja heitin sen reppuuni. Juoksin täysillä laittamaan kenkiä jalkaan. Muuten converset on kivat, mut EI kun on kiire!

Jollain ihmeellä pääsin vihdoin ulos. Daniel odotteli jo pihalla. Juoksin mopon luokse ja survoin kypärän nopeasti päähäni. Daniel lähti kaasuttamaan tietä pitkin. Nyt menee hilkulle et ehitäänkö vai ei.

Vihdoin kaarsimme koulun pihaan. Muut oppilaat kävelivät suurena kasana ovista sisään. Just ja just ehittiin.

-Kiitti, et ehit hakee, sanoin Danielille ja ojensin kypärän hänelle.

-Eipä mitään, Daniel sanoi hymyillen ja jätti kypärämme mopon päälle.

Time skip: 4h

Daniel:

Vielä pitäs jaksaa kuviksen kaksoistunti. Sit pääsen taas kotiin. Kesälomaan olisi vielä kaksi kuukautta. Miten helvetissä mä niin kauan tätä vielä jaksan??? 

Kävelin kuviksen luokkaan ja istuin vakiopaikalleni. Tällähetkellä luokassa oli minun lisäksi vain pari oppilasta. Opettajamme Riina oli hakemassa kahvia.

-Kato! Mitäs Daniel! Kaverini Rasmus "huudahti" ja taputti selkääni.

-No mikäs täs, vastasin.

-No mites meni eilen? Taisit lintsata? Kiusoittelin rasmusta.

-No joo ku vedin ihan vitunmoiset perseet niin et oli eilen ihan saatanan paha darra, Rasmus valitti.

-No niinpä tietenkin, naurahdin.

Sen jälkeen me molemmat keskityimme vain omiin juttuihimme. Tiedän varsin hyvin ettei 14 vuotiaana pitäisi juoda, mutta en oikein voi kieltääkään. Tulee sitä itsekin juotua, kun tottakai kaikki olettaa että mäkin juon.

Noel:

Istuin normaaliin tapaani matikantunnilla tuijottaen ikkunaa. Jotenkin ne ikkunat maagisesti muuttuu kauheen kiinnoataviks koulussa. Havahuin johonki ääneen. Ei saatanan saatana se on mun puhelin! Kaikki tuntu kattovan mua päin ja ite yritin vaan löytää mun puhelimen et saan sen hiljaseks. Löysin puhelimen ja katsahdin sen ruutuun. Äiti soittaa. Miks ihmeessä? Painoin punasta ja laitoin viestii äitille.

Äiti💞

Minä: moi onks jotain tärkeetä? Oon tunnilla

Äiti💞: Tää on tosi tärkeetä, vastaa ihan heti kun voit.

Voi apua mitä tää nyt on. Nostin käteni ja toivoin että opettaja huomaa pian viittaavani.

-Noel? Opettaja sanoo antaen minulle puheenvuoron.

-Saanko vastata nopeesti puheluun. Ku on kuulemma tosi tärkeetä. Kysyin nopeasti.

-No menkööt mutta ole nopea. Opettaja tuhahti.

Kiiruhdin puhelimen kanssa käytävään  ja soitin äitille.

Puhelussa (N=noel ä=äiti)

N: onks kaikki ok?

Ä: Taneli jouduttiin viemään eiläin lääkäriin. Se alko ihan yhtäkkiä yskimään kauheasti eikä mitään loppua näkynyt. Ja tiedän kuinka tärkeä Taneli on sulle ni haluutko tulla kattomaan sitä?

N: haluun. Kai Taneli selvii?

Ä: kulta sitä ei tiedä vielä. Mutta laitan nyt nopeeta sun opettajalle viestiä niin hae sä sun reppu niin tuun hakemaan.

N: okei

Kiiruhdin takaisin luokkaan. Heitin kirjat ja penaalin reppuun ja lähdin kohti ovea.

-Mihinkäs nuori herra kuvittelee menevänsä? opettaja narisi.

-Saat koht mun äitilt viestin! Vastasin ja juoksin ulos luokasta.

Jatkoin juoksua niin kauan, että olin koulun pihalla. Pian näin tutun auton kaartavan koulun pihaan. Hyppäsin nopeasti kyytiin.

-Mitä siis kävi? Kysyin äidiltäni surullisena.

-Nosiis olin ihan normaalisti vain kotona ja istuskelin sohvalla ja taneli makas mun vieressä. Yhtäkkiä se alko vaan yskimään kauheasti eikä loppua vaan näkynyt. Koitin sitte antaa vettä ja rauhoitella, mutta ei sekään vain auttanu. Oli pakko äkkiä lähtiä viämään tanelia eläinlääkäriin ja sitten tulin hakemaan sut. Äiti selitti.

-okeih.. huokaisin.

Voi taneli raukka. Kumpa se nyt selviäis. Katselin jonkinaikaa ulos auton ikkunasta. Talot ja puut vilisivät silmissä kunnes tunsin puhelimen tärähtävän. Katsahdin näyttöä.
Dansku🤑. Näköjää Daniel laittanu viestii.

Dansku🤑

D: moro
D: mihi sä kiidit ku niin lujaa juoksit?
D: vilaus kävi vaan ku astuin vessast ulos.

M(minä): Taneli kai kuolee..

D: oikeesti? Voi ei mitä on käyny?

M: kuulemma yhtäkkiä yskiny nii et oli pakko viedä eläinlääkärii.
M: ollaa nyt matkal sinne mut menee viel jonkun aikaa.

D: pärjäätsä?

M: emmä tiiä..
M: mut pakko kestää.

D: haluutko et tuun sinne?

M: haluisin, mut hei sulla on kouluu! Ja koe huomenna, ei sun tarvii jos et ehi.

D: kyl mä ehin. Sanon opel et kipee olo, oon siel ehkä vartin päästä.

M: kiitos niin paljon

D: eimitää<3

Jostain syystä mahassa muljaisi. Mikä nyt taas on. Miks joka kerta ku juttelen danielil ni tulee tää sama tunne. Mut se on kyl aika kiva tunne. Ehkä sit vaan en oo tottunu et on hyvii kaverei.

Daniel:

Kävelin takaisin luokkaan vessareissuni jälkeen. Fysiikka oli niin perseestä et ei jaksanu.

-Ope hei. Pääseks mä kotii ku jotenii tosi huono olo ja päästä  heittää. Selitin esittäen huonovointista.

Rasmus katsoi minua kysyvästi mutta annoin mulkaisun takaisin. Kai se ymmärtää olla hiljaa täst.

-No olkoot menneeksi, opettaja tuhahti. Ei sitä kait enää kiinnostanut mitä oppilaat teki. Haaveili vaan kesälomast. Ei siin niin mäki.

Nappasin repun ja juoksin ulos moponi luo. Nakkasin kypärän päähän ja hyppäsin mopon selkään. Kaasutin ehkä hieman liikaakin mutta väliäkös sillä, ainaki oli vauhdikas lähtö.

_____________
Tämmöne:D hope you like it. Kommenttiboksiin saa ihmees heittää mielipiteit täst kirjast tai oikeestaan mitä ny haluutte, yleensä vastaan kaikkiin kommentteihin:D mut ei mul muut.

Ps. Varokaa tonttuja lapsoset, ne stalkkaa kokoajan. Kauniita unia! 😊
(Kirjotin tän joskus enne jouluu😘)