luku-9
Olin Albertin huoneessa nukkumassa hänen sängyssään, oli niin lämmin ja olin kääriytynyt hänen peittoonsa. Sitten huomasin Albertin tulevan huoneeseensa vain harmaat housut jalassa, hänellä ei siis ollut paitaa. Tosi omituista, mutta pidin silti näkemästäni. Mun silmät oli naulittuina Alberttiin ja se hymyili. Albert kaatu mun päälle niin, että kädet jäi vaan tueks sängylle. Mulla pyöri iso tornado mun vattassa.
Sitten heräsin ihan hiostuneena. Mun tyyny oli ihan märkä, ihan kummallinen uni. Silti oisin toivonu sen jatkuvan pitempääkin. Nyt Albert tunkeutuu jo mun uniin, repäisin peiton kasvoilleni punastuksesta, tujotin vieressä olevaan peiliin ja mun hiukset näytti räjähtäneeltä. Onneks oli perjantai ja tänään alkais viikonloppu. Katsoin kelloa ja se oli 6:34. Mulla on vielä aikaa joten käympä täs välis suihkussa. En mä ny omas kuolas ala enää nukkuu.
Suihkusta tullessani katsoin puhelinta ja kello oli nyt 6:50. Puin jotkut normit vaatteet päälle ja menin alakertaan. Aamupalaa syödessäni muistelin taas eilistä. Musta tuntu, että virnuilin kokoajan. Miten niin nopeasti se kaikki tapahtukaan.
——————————
Ruokatunnilla istuin yksin pöydässä, kun en mä ny viittiny mennä Albertin kaveriporukan kans istumaan, oisin varmaa kokoajan vilkuilli Alberttiin. Meinasin nielasta ruisleipää vääränkurkkuun, kun näin Albertin ja muitten tulevan tänne päin ja tietysti ne istu samaan pöytään mun kanssa."Mites on menny Daniel?" Samu kysy. Toinen kerta kun kuulen Samun puhuvan.
"Ihan okei", virnuilin samalla kun haukkasin palan ruisleivästä.
"No hyvä", Samu sano ja katto muhun. Okei, vähänkö outoo. Tuikituntematon Samu alkaa yhtäkkiä puhuun mulle ja toi miten se sano "no hyvä"
Vilkasin Alberttiin ja se näytti vähän vihaselta tuijottaen Samuun, joka taas tujotti mua. Aatos ja Jussi näytti huolehtivan vaan omista syömisistä. Tunsin pöydän alapuolelta kun Albert laitto kätensä mun omalle ja puristi yhteen. Siinä kohtaa en miettiny mitään muuta, ku vaan sitä suudelmaa. Mun poskiani alko kuumottaa.
"viikonloppuna– yö..."
"Daniel?"
Mun täytyy jossain kohtaa kertoa tästä mun isälle, mitenköhän se suhtautuu. Joku keskeytti mun pohdinnat ja ravisteli mun olkapäätä.
"Daniel?" Aatos sano.
"Hä? Mitä?" olin ihan omissa ajatuksissani.
"Niin, että ois kiva jos taas mentäis viikonloppuna mökille yöks", Albert sano ja näytti kysyvältä.
"Joo mennää vaa", sanoin. Onpas mulla ollu paljon tekemistä tän viikon aikana. Ja mietittävää.
"Nii siis kaikki, eikö?" Samu kysyi väliin.
Albert nyökytteli ja mutristi suunsa viivan näköiseksi.
———————————Saavuin kotiin ja haistoin heti ilmassa leijailevan tuoksun. Iskä taitaa leipoa. Riisuttua takkini näin iskän keittiössä hauskassa nessussa, siinä oli mehiläisiä, jotka piti sydämmistä kiinni. Vedin syvään henkeä ja aloitin: "Iskä, haluaisin vähän jutella"
YOU ARE READING
oh SHIT, or is it?
Romance• 16v poika Daniel, ruskeat hiukset ja vihreät silmät, muuttaa uuteen kaupunkiin ja menee lukioon. Daniel harrastaa pianon soittoa, vaikka hän ei harrastustaan kenellekkään kerro. Lukion varrella Daniel kokee uusia tunteita, käy bileissä ja jää ajat...