Joulun Kanssas Jaan (Olli & Aleksi) (6) [VALMIS] ✔️

22.12 - Hirveesti ihmisiä!

Aleksi:

Oltiin todennäköisesti viimestä kertaa kaupassa ennen joulua, ellei jotain unohdu. Moni muukin oli kaupassa meidän lisäksi, vihasin minäkin tämmöstä ihmis paljoutta mutta silti oltiin täällä.

"Mä vihaan tätä kaaosta.." Olli sanoi
"Tehdään tää nopeesti ja lähetään pois.." sanoin

"Tosta toi ja toi.." luettelin
"Juusto! Meinas unohtuu vaikka se on listalla.." jatkoin

Olli oli ehkä pienesti hätää kärsimässä, mut luojan kiitos toinen meistä pysy edes jotenkin kartalla mitä tarvittiin.

"Onko nyt kaikki?" Olli kysyi
"Kinkku on parvekkeella sulamassa, noissa on päiväystä, ehkä meillä on, joudun ehkä kuitenkin käymään jonkun pikkujutun takia vielä.." sanoin
"Sit lähetään maksaa nää, pääsee kotiin.." Olli sanoi, kotiin halusin minäkin

Tuntia myöhemmin oltiin kotona, Olli alkoi häärätä kinkun kanssa itse kävin listan vielä kerran läpi kun laitoin niitä paikoilleen.

Ehkä nyt oli hyvä hetki istua alas ja seurata Ollin kinkun paistoa, hetkinen tuliko sinappi ja korppujauho ostettua?

Nousin ylös ja tarkistin, huh ei ainakaan niiden takia tarvii lähtee mihinkään.

"Täältä tulee mies ja kinkku.." Olli sanoi ja laski kinkun pöydälle
"Ja toista mä saan ihailla ympäri vuoden.." naurahdin
"Ja hyvä kinkku onki.." Olli sanoi ja heilautti sen persettä mun edessä
"Voisin vaikka syödä sen myöhemmin illalla.." virnuilin
"Ei saa, mitä sä sit ihailet?" Olli kysyi
"Um, hyvä pointti, ehkä mä jätän sen rauhaan.." sanoin

Tässä kohtaa jätin Ollin kinkun kanssa kaksin ja menin olkkariin istumaan, meidän pieni joulumaa.

Olli:

Oli mun vastuulla paistaa kinkku, yleensä se paistettiin aina pari päivää ennen joulua ja kuorutettiin jossain välissä.

"Tää on tän painonen ja sillon se on ton verran.." höpötin
"Eiku ton verran.." Aleksi oikaisi koska sattu olemaan keittiössä
"Eiku joo, ei tää nyt niin iso oo.." sanoin
"Mut ihan tarpeeks iso kahdelle.." Aleksi sanoi
"250° ja semmonen 5 tai 6 tuntia.." sanoin
"Umm, ehkä tunti niin täällä tuoksuu niiiin hyvälle.." Aleksi sanoi
"Ai vaan vähän.." naurahdin

Kinkku paistopussiin ja uuniin, odotus alkakoon.

Ehkä tuntia myöhemmin meidän kodissa todellakin tuoksu kinkku, ei Aleksi kovin väärässä ollu.

"Um, mä rakastan tätä tuoksua.." Aleksi sanoi ja tuli taas keittiöön minne olin unohtunut.
"Um, ai vaan vähän.. Oota kun päästään kuoruttaa toi.." sanoin

En tiiä missä kohtaa Aleksi tipahti, mutta kun kävin makkarissa siellä se tuhisi peittoon kääriytyneenä.

"Eiks sun pitäny valvoo?" kysyin hiljaa
"Umm, mutku väsyttää.." Aleksi sanoi
"Nuku sit, huomenna riittää ihan tarpeeks hommaa.." sanoin ja kävin Aleksin vieressä ja annoin pusun, se vaan käänsi kylkeä ja jatko uniaan.

Kyllä muakin väsytti, mutta halusin että kinkku on täydellinen.

Joskus aamuyöllä kömmin Aleksin viereen tyytyväisenä meidän kinkkuun, siellä se nyt jäähty keittiössä ja odotti viimeistä silausta jonka teen heti aamulla kun ollaan herätty.

Otin ihan pienen maistiaisen kinkusta, ehkä tätä kelpaa syödä, kuorute kruunaa lopulta kaiken.

Aleksi nukku todella sikeesti, ei edes heränny sillonkaan kun möngin ihan kiinni siihen ja silitin tuon poskea ja aloin nukkkua.

... ... ...

Ja huomenna sit taas lisää!

Se on ihan just joulu, joko teillä on valmista, vai vieläkö puuttuu jotakin? Onko jotaki mitä pitää tehdä?

480 sanaa!

Joomoi, ei mulla muuta!