minä ja tyttö
jota kutsutaan kuin rantakasvia
me kuljemme tähtitaivaan alla
oppaana kuunvalo
olemme taas vain pieniä lapsia
minä ja hän, pimeässä, maailmalla
minä ja rantakasvi
nauramme itsemme läkähdyksiin
ja toivomme
että huomennakin nousee aurinko.
YOU ARE READING
sata satua sirpaleista
Randomeli runokokoelma, johon oksennan sen mitä en saa muuten sanotuksi. saattaa sisältää sydämen-, surun-, ilon- ja epätoivonsirpaleita.
035
minä ja tyttö
jota kutsutaan kuin rantakasvia
me kuljemme tähtitaivaan alla
oppaana kuunvalo
olemme taas vain pieniä lapsia
minä ja hän, pimeässä, maailmalla
minä ja rantakasvi
nauramme itsemme läkähdyksiin
ja toivomme
että huomennakin nousee aurinko.