kerro minulle turvasta hän sanoisi
ja minä kertoisin;
kertoisin kuinka
pellot välkkyivät kultaisina
ja sinikellot soivat;
kuinka pilvetön oli taivas
ja kuinka tuulet viestiä toivat.
kuinka moneen käteen tartuin
kuinka monelle soin minä hymyn;
kuinka viikossa vain minä vartuin,
kuinka opin mä rauhan kyvyn.
kuinka meitä oli niin monta -
lasta pientä, avutonta;
kuinka kaikkia heitä rakastin
kuinka tahtoisin sinne takaisin.
niin kai, sanoisi hän: etkö sä heitä vihaa?
ja minä vastaisin;
vastaisin että
en, en minä heitä vihaa,
kuinka saattaisin tehdä niin;
kuinka vihata voisin heitä,
jotka toivat mut kultakotiin?
yhtä vain vihaan -
jumalaa;
sitä joka sai isot vihaamaan
minua pientä
tähtisilmää.
YOU ARE READING
sata satua sirpaleista
Randomeli runokokoelma, johon oksennan sen mitä en saa muuten sanotuksi. saattaa sisältää sydämen-, surun-, ilon- ja epätoivonsirpaleita.
