Luku 2 - Syntymäpäivä

20 2 2
                                    

Päätin nyt vaihtaa sinä näkökulman perus Y/n näkökulmaks koska tätä on ihan helvetin raskasta kirjottaa Sinä muotoon.

𝐘/𝐧
Katsoin Nikon kanssa leffaa ja sain soiton isoveljeltäni Eemililtä. Vastaan puheluun. "Moi sisko! Mulla on tärkeetä asiaa voisiks sä mitenkään tulla huomenna tänne vanhemmille kun äitillä on jotan tosi tärkeetä asiaa" Eemil sanoo mulle. "Okei mä tuun huomenna onko välii monelta?" Kysyn veljeltäsi. "No ei oikeestaan, sitten kun oot saanu omat aamutoimet tehtyä" Eemil toteaa.
"Okei mä tuun joskus 12-13 välillä moikka" vastaan ja lopetan sitten puhelun. "Kuka se oli?" Niko kysyy multa. "Aa se oli Eemil" kerrot Nikolle. Niko nyökkää ja ottaa mut paremmin viltin alle.

Nojaan tuohon komeaan mieheen ja tunnen oloni turvalliseksi Nikon lähellä. "Eemil kerto että äitillä on jotain tärkeää asiaa mua pelottaa et se on vakavasti sairas tai jotain" kerron Nikolle hieman huolestuneena. "Shh shh ei se varmasti oo sairas ehkä se kertoo jotain muuta, haluatko sä että tuun mukaan?" Niko kysyy multa ja mä päädyin nyökkäämään.
Katson Nikoa silmiin jonka jälkeen hän jää katsomaan mua silmiin. Laitan käden Nikon poskelle. Lähennymme toisianne kohti. Päädymme hentoon ja lämpimään suudelmaan. Jatkamme suudelmaa hetken kunnes tajuan mitä tein. "S Sori ei todellakaan ollut tarkoitus tehä noin ei vittu oon idiootti" totean ääneen ja peitän kasvoni.

——

"Shhhh älä hauku ittees rakas, et sä tehny mitään väärää" Niko vakuuttelee. "Nii mutku mä suutelin mun parasta kaveria ja en tiiä mitä ajattelin" henkäisen itkuisena. "Ei se mua haittaa" tuo brune laulaja kertoo. "Nii mut jos tää nyt vaikuttaa meiän väleihin ja kaikkee" yliajattelen. "Shh älä sano mitään, mä tykkäsin siitä" se hymyilee ja pussaa mua otsalle. Hymyilen pienesti ja nappaan karkkia kulhosta. Syön karkkia hiljaa, katson leffaa ja mietin päässäni kaikkia vaihtoehtoja. "Kuule..." Aloitan kunnes päätän pitää suuni kiinni. "Kerro vaan" tuo kääntyy katsomaan mua. "Eiku emmä muista sitä enää" hymyilen pienesti ja jatkan leffan katsomista. "Ootko varma ettet muista?" Niko kysyy multa. "Joo oon tottakai." Hymähdän ja käperryn Nikoon kiinni.

Niko silittelee mua ja alkaa leikkiä hiuksillani. Nautin tuosta, mutta samaan aikaan mua mietyttää edelleen suudelma. "Niko mä mietin sitä suudelmaa eihän sua oikeesti ahdistanu se kun mä sillee päälle kävin?" Kysyn tuolta brunetukkaiselta mieheltä. "Et todellakaan ahdistanut." Niko vastaa mulle ja painaa huulensa vastaavilleni. Liikutamme huulianne samaan tahtiin ja kaadumme sohvalle. Tämä hetki tuntui musta täydelliseltä samoin myös Nikosta. "Niko kuule..." aloitan ja katson tuota.
"Kerro vaan" tuo katsoo mua. "Olisko se ihan kauheeta jos saisin suhun tunteita?" Katson Nikoa ja tuon reaktiota. "Ei se olis olisko susta jos mä saisin?" Niko kysyy multa ja silittää poskeani.

𝐍𝐢𝐤𝐨
"Ei se olis" Y/n hymyili mulle ja nyökkään hymyillen. Keskitymme Y/n kanssa taas leffaan ja silitän Y/n pehmeitä hiuksia. "Hassuu ajatella et ollaan oltu kavereita noin 16 vuotiaasta asti" Se hymyili ja mietti. "Niin me ollaan" Hymyilen myös. "Mä olin sillo 16 ku me tavattiin ekan kerran" Y/n muistelee ja mä nyökkäsin. Itse en edes muista kuinka vanha olin. Hetken päästä nainen oli kadonnut luontani, suljen elokuvan ja suuntaan makkariin muttei hän ollut sielläkään. "Heii missä sä oot höpsö?" Naurahdan ja etsin Y/n joka paikasta. Kuulen kikatuksen suuntaan ääntä kohti ja löydän tuon. "Löysinpäs" naurahdan. "Ei ole reilua tämmönen" Toteat.

"Kyllä se on, mennäänkö me nukkumaan?" Kysyn tuolta. "Tottakai mennään, mul on aika iso väsy jo" Y/n toteaa ja suuntaamme makkariin. Se vaihtoi yövaatteet päällensä ja mä sen sijaan riisuin itseni boksereille. Käperrymme molemmat peiton alle. "Niko mä jäin vaa miettii sitä mitä tos sohvalla tapahtu, merkkasko se sulle jotain?" Se kysyi varovasti multa. "Tottakai merkkas" hymyilen ja otan tuon lusikkaan. "Hyvä niin mullekkin." hymyilet ja suljet silmät. Painan pusun tuon poskelle ja nukahdan. Nukun yöni kiinni tuossa jotta hänen olisi turvallinen nukkua. Nukun kuin tukki, enkä liikahtanut kertaakaan yön aikana. Se oli vienyt multa peiton mutta ei se mua haitannut.

——

{Aamulla}

Heräsin siihen ettei Y/n enää ollut vieressäni.
"Y/n missä sä oot?" Huhuilen kunnes nousen ylös. "Hyvää syntymäpäivää ihanuus" hän tulee kakun kanssa luokseni. "Apua kiitos ihana sä muistit" hymyilen ja puhallan kynttilän. "Tänään on sun päivä ja mä aattelin viiä sut ulos syömään ja katotaan jos varaisin meille ajan hierojalle" Y/n selittää. Täst tulisi hyvä päivä tai ainakin toivon niin.
"Maista sitä kakkua mä ite tein sen aamuyöllä" Y/n kikattelee.

Maistan kakkua joka on lemppariani. "Nam tää on ihan älyttömän hyvää kiitos" kiitän ja hörppään kahvia. "Ei mitään tottakai mä sulle vaa parasta teen" hän hymyilee ja istuu viereeni. Tarjottimella oli myös pieni lahja joka avasin seuraavaksi. Sieltä paljastui koru eikä mikä tahansa koru vaan kaulakoru Y/n nimellä. Halaan tuota, hän halaa mua ja sen jälkeen valmistuimme ravintolaan. Pääsimme perille puolen tunnin ajomatkan päästä. Suuntasimme sisälle. Ruokailun jälkeen me mentiin hierojille luojan kiitos tämä tuli tarpeeseen sillä olin aika jumissa työasioiden takia eikä mikään ihme meillä oli levy julkaistavana.
——————
Mulla olis ollu koko päivä aikaa kirjottaa tää luku valmiiks ja toivottaa Nikolle hyvää syntymäpäivää (tiedän Niko ei lue tätä) mutta silti! mulle on elin tärkeetä kirjottaa jokaisen Bc jätkän synttäripäivänä luku mutta tää tulee nyt vähän myöhässä :(

mutta hyvää syntymäpäivää tälleen myöhässä ihana Nikoliina, olet meille faneille maailman rakkain ja tärkein niikun muutkin bc jäsenet❤️

Sanoja 851

Can you be mine tonight? || Niko Moilanen x ReaderDove le storie prendono vita. Scoprilo ora