Fragile || Louis Tomlinson (Completed)

34

*Louis*

Nousin istumaan sairaalasängylleni. Jalkani oli murtunut, mutta minulle ei ollut käynyt mitään vakavampaa. Tietenkin kehossani oli mustelmia ja pieniä ruhjeita, muttei mitään vakavaa. Lento-onnettomuudesta oli jo kaksi päivää. Maya ei ollut vieläkään herännyt. Harryn ja Liamin hautajaiset olisivat kahden viikon päästä. Niitä ei haluttu lykätä pidemmälle, joten ne ovat silloin. Toivoin, että Maya pystyy tulemaan hautajaisiin mukaan. Itkin koko eilis ja sitä edellis illan Harryä ja Liamia. Niall oli sanonut tulevansa käymään Zaynin kanssa kymmenen aikaan. Kello oli puoli kymmenen. Ovi rävähti auki ja sairaanhoitaja valkoisessa puvussaan tuli sisään. Hänellä oli hymy kasvoillaan.
"Mites täällä jaksellaan?" sairaanhoitaja kysyi hymyillen. Hän meni tippapussin luo ja lopetti nesteen tulon. Ojensin hänelle käteni, että hän voi ottaa kanyylin pois.
"Ihan hyvin", vastasin ja katsoin kättäni. Kanyyli vedettiin pois kädestäni ja tunsin hyvän tunteen kädessäni. Pieni hymy nousi kasvoilleni.
"Voinks mä nähdä Mayan?" kysyin katsoen sairaanhoitajaan toiveikkaana.
"Tunnin päästä sä voit käydä nopeesti kattomassa", hoitaja vastasi edelleen hymyillen ja lähti pois huoneesta. Menin takaisin makaamaan sängylle. En ole nähnyt Mayaa, sen jälkeen kun tulimme sairaalaan. Hänen luonaan ei ole saanut vierailla.
Havahduin oven avaukseen ja nostin päätäni. Niall ja Zayn astelivat sisään huoneeseen. Heillä oli surulliset hymyt huulillaan. Niall tuli luokseni ja halasi minua. Halasin häntä tietenkin takaisin. He istuivat tuoleille sänkyni viereen.
"Tiiäksä millon sä pääset kotiin?" Zayn kysyi ja otti Niallin käden omaansa. Pudistin päätäni.
"Voitteks te viedä mut katsomaan Mayaa kohta?" kysyin ja katsoin jätkiin päin.
"Tietenkin", Niall vastasi hymyillen. Onneksi minulla oli vielä Niall ja Zayn. Ja Maya. Toivottavasti. Huokaisin ja käänsin katseeni valkoiseen seinään ja tuijotin sitä hiljaa.
"Ootteks te kuullu Mayasta mitään uutta?" kysyin yhtäkkiä ja käänsin katseeni Nialliin ja Zayniin. He pudistelivat päitään. Katsoin kattoon ja kuulin Niallin ja Zaynin söpöilevän. Puristin silmäni kiinni ja kyynel valui silmäkulmastani. Mitä jos en ikinä saa enää söpöillä Mayan kanssa? Jos en näkisi hänen hymyään enää koskaan? Tai kuulisi hänen nauruaan? Entä jos en tunne hänen kroppaansa enää omaani vasten? Tai hänen huuliaan omillani? En kestäisi sitä. Voin suoraan sanoa, etten kestäisi sitä.
Niall työnsi minua pyörätuolissa eteenpäin. Olimme tulleet yhden kerroksen ylemmäs, teho-osastolle. Zayn käveli vierelläni käsi olkapäälläni. Katsoin käsiä sylissäni, samalla kun Niall työnsi minua eteenpäin. Muutama ovi enään, niin olisimme Mayan huoneella. En kiinnittänyt huomiota ulkomaailmaan, olin omassa pienessä kuplassani. Niall työnsi minut ovesta sisään, jota Zayn piteli auki. Nostin katseeni ylös ja näin sairaalasängyn, ja Mayan makaamassa siinä. Hänellä oli happinaamari kasvoilla ja kone piipitti hänen oikealla puolellaan. Kyyneleet nousivat silmiini. Viitoin Niallia työntämään minut lähemmäs. Niall työnsi minut sängyn viereen ja astui kauemmas. Otin Mayan käden omaan käteeni ja puristin sitä hellästi.

*Maya*

En pysty avaamaan silmiäni. En pysty liikuttamaan raajaakaan. En tunne kipua, enkä kosketusta. Kuulen kaiken mitä ympärilläni tapahtuu ja kuulen omat ajatukseni. En pysty kuitenkaan reagoimaan mihinkään mitenkään.
"Maya sä et voi jättää mua. Mä en kestä jos sä kuolet. Mä rakastan sua", Louisin itkuinen ääni sanoi. Olisin halunnut sanoa hänelle, että minäkin rakastin häntä ja etten ole menossa minnekkään. Mutta en ole edes itse varma selviänkö. En halunnut kuolla. Minä olin nuori ja minulla on vielä elämää edessä. En ole valmis kuolemaan.
"Louis, mä oon aika varma et Maya selvii. Se on vahva tyttö", kuulin rakkaan isoveljeni äänen. Tälläisessä tilanteessa olisin niin mieluusti varmasti elävien kirjoissa ja halaisin isoveljeäni. Rakastin häntä, oikeasti.
"Voitteks te jättää meiät hetkeks kahestaan?" Louis kysyi joiltakin. Ainakin Zayn oli Louisin lisäksi huoneessa. Louis niiskaisi muutaman kerran.
"Tietenkin", Niall sanoi ja kuulin oven menevän pian kiinni. Heti oven kiinni mentyä Louis alkoi itkemään. Hän nyyhkytti ja niiskutti. Halusin niin kovasti lohduttaa häntä ja kertoa, että kaikki on hyvin. En kuitenkaan pystynyt siihen.
"Liam ja Harry kuoli siinä onnettomuudessa", Louis kuiskasi hiljaa tukkoisella äänellä. Liam ja Harry kuolivat?! Ei ei ei ei ei.

*Louis*

Tuijotin Mayan kasvoja pidellen hänen kädestään kiinni. Kyyneleet valuivat poskillani. En tiennyt kuuliko Maya minua vai ei, mutta en välittänyt. Voin silti puhua hänelle. Huomasin yksinäisen kyyneleen karkaavan Mayan silmäkulmasta. Silmäni suurenivat ja pyyhin kyyneleen pois peukalollani. Mayalla on mahdollisuuksia herätä!
"Älä itke rakas", kuiskasin ja silitin Mayan poskea. Niiskaisin ja pyyhin omat kyyneleeni pois.
"Mä rakastan sua aina eikä mikään tuu muuttamaan sitä. Edes se vaikka sä kuolisit. Sä oot mun elämäni valo ja ilman sua mä en pysty elämään. Mä toivon et sä heräät ja elät elämäs loppuun asti mun kanssa. Mä en kestä jos sä kuolet, sä oot mun elämäni rakkaus. Mä en oo ikinä rakastanu ketään näin paljon", sanoin ja kurotuin suukottamaan Mayaa poskelle. Hymyilin pienesti ja lähdin rullaamaan itseäni ovelle kohti. Avasin oven terveellä jalallani. Niall huomasi minut ja ryntäsi luokseni auttamaan. Hymyilin hänelle pienesti ja lähdin rullaamaan itseäni hissejä kohti.

Viikon päästä

Maya ei ollut vieläkään herännyt. Olin päässyt tänään kotiin, taino en minä kotiin ollut lähtenyt. Olin tullut Mayan luokse. Istuin hänen sänkynsä vieressä ja pidin hänen kädestään kiinni. Mayan olisi pitänyt herätä jo. Istuin siinä tuolilla ja selasin kännykälläni Twitteriä. Olimme yrittäneet pitää Harryn ja Liamin kuoleman salassa, sillä fanit murtuisivat siitä. Olin varma, että One Direction ei tulisi enää ikinä esiintymään missään. Eihän One Directionista ollut jäljellä kuin vain kolme jäsentä. Laitoin puhelimen lukkoon ja nostin katseeni Mayaan. Hänen rauhalliset kasvot pysyivät ilmeettöminä, ja hänen keho elottomana. Ainoa asia, joka todisti Mayan olevan hengissä oli hänen hengityksensä ja pulssi. Pulssin näki koneen ruudulta koko ajan. Ja se piipitti inhottavasti.
Olin istunut muutaman tunnin jo Mayan vierellä. Huoneen ovi aukesi ja valkotakkinen lääkäri pyyhälsi sisään.
"Menisitkö käytävään hetkeksi? Mä teen muutaman testin", lääkäri sanoi asiallisesti ja viittoi kädellään käytävää kohti.
"Toki", sanoin ja nousin ylös tuolilta. Otin kepit ja lähdin niiden kanssa ulos huoneesta. Istuin sohvalle, joka oli aivan huoneen vieressä. Kaivoin kännykän taskustani ja valitsin Niallin numeron. Puhelu tuuttasi viidesti, ennen kuin Niall vastasi.
"Mitä jätkä?" Niall kysyi luurin toisesta päästä.
"Ei mitään ihmeellistä. Voiksä tuoda mulle ruokaa sairaalalle?" kysyin ja käänsin katseeni hoitajaan, joka käveli ohitseni. Annoin hänelle pienen hymyn.
"Kelpaako Nandos?" Niall kysyi ja kuulin hymyn tai virnistyksen hänen äänestään.
"Miks sä edes kysyt. Sä tiiät et käy", sanoin ja naurahdin. Niall naurahti linjan toisesta päästä.
"Mä tuon ne puolen tunnin päästä. Sä voisit käydä kyl kotona suihkussa ja nukkumassa", Niall tokaisi ja hymähti.
"Emmä haluu. Haluun olla paikalla kun Maya herää", sanoin ja huokaisin. Jos Maya herää.

*Maya*

Hengitys kävi vaikeaksi. Melkein mahdottomaksi. Kone vierelläni alkoi piipata nopeampaa tahtia. Yritin hengittää normaalisti, mutta se oli vaikeaa. Halusin vain luovuttaa ja kuolla pois tällä hetkellä. En kuitenkaan voinut tehdä niin Louisin takia. Halusin elää elämäni loppuun hänen kanssaan. Piipitys oikealla puolellani tiheentyi ja huoneeseen ryntäsi joku kovalla vauhdilla.
"Pulssi laskee. Pitäkää se poika käytävällä", kuulin miehen äänen. En tunnistanut ääntä, joten oletin hänen olevan sairaanhoitaja. Koneen piippaus tiheni ja lopulta en kuullut enää mitään. En yhtään mitään.

//sori tää on tosi lyhyt luku, mut kirjotin tän nyt teille et saan tän tarinan lopetettua pian! Must tuntuu et tää loppu oli aika arvattavissa, mut en tiiä. Voin yrittää jos saisin viimisen kunnon luvun julkastuu viel tällä viikolla. Sit tästä tulee vielä epilogi, ja sit tää loppuu. Tästä ei tuu jatko-osaa.

Mitä mieltä te ootte. Tuleeko 1D takas niiden tauon jälkeen?

Votetkaa!⭐️ Love u❤️