Herra Pyöreäsilmäinen

Unelma - 4

Sami kuuli puhelimen herätyskellon soivan. Oli maanantai aamu, päivistä piinallisin. Sami murisi ja pyörähteli vatsalta selälleen, ja takaisin muutaman kerran kunnes nousi ylös ja sai silmänsä auki. "Koulun jälkeen vielä töitä...ugh. No, ainakin saan viettää aikaa sen mukavan herran kanssa.." Sami mietti ja hymyili itsekseen.

Herra Dee Oo istuu nurmikolla Samin vieressä. Hänellä on päällään valkoinen kauluspaita, jonka kaulusnapit ovat avattu. Hänen tukkansa on myös hieman sekaisen näköinen, mutta hän näyttää erittäin onnelliselta. Aurinko paistaa, mutta ei ole liian kuuma, lämpötila on täydellinen. Herra Dee Oo liikuttaa kätensä hitaasti Samin käden päälle, katsoessaan muualle. Hänen kätensä tarraa Samin neljän sormen ympärille varmalla otteella, muttei liian tukalalla. Dee Oo kääntyy katsomaan hieman punastunutta Samia, ja hymyilee itsekin ujosti. Dee Oo päästää kädestä irti. Sami on hämmentyneen näköinen. Dee Oo vetää syvään henkeä, ja nostaa lämpimät kämmenensä Samin poskille...

"SAMI, ETKÖ SÄ OLE VIELÄ SYÖNYT MITÄÄN?" Sami kuuli puoliunisena hänen äitinsä huutavan. Sami huokasi, ja nousi tuoliltaan, johon oli nukahtanut. "Kyl mä jo söin! Mä meen nyt! Bussi tulee!" Sami tokaisi äidilleen, hieman ärtyneenä.

Sami näki ulkona kävellessään, muutamien puiden lehtien värjäytyneen oransseiksi ja keltaisiksi. "Syksy on todellaan täällä" Sami totesi. Bussi saapui vihdoin. Tänään kyydissä ei ollut paljonkaan matkustajia.

"Kiss me on the mouth and set me free

Sing me like a choir

I can be the subject of your dreams

Your sickening desire

Don't you wanna see a man up close?

A phoenix in the fire

So kiss me on the mouth and set me free

But please, don't bite"

Kaunis miesääni lauloi, Samin nytkyttäessään päätään kappaleen rytmin mukaan. Sami mietti kappaleen sanoja ja tunsi kuinka musiikki toi hänelle mielihyvää näin maanantaiaamuna.

Ensimmäiset tunnit koulussa menivät nopeasti, mutta Sami tunsi olonsa hurjan nälkäiseksi ja olonsa hieman heikoksi. Normaalisti, tämä ei olisi niin suuri ongelma, mutta Samilla oli menossa koe. Sami yritti parhaansa keskittyä kokeeseen, mutta tunsi hengityksensä raskaantuvan, ja heikon päänsäryn alkavan. "Ei nyt.. Ei vielä.." hän mietti tuskaillessaan kokeen kysymyksiä.

Kokeen lopussa hän tunsi olonsa erittäin väsyneeksi ja heikoksi. Hän nousi ylös tuoliltaan, ja vei kokeensa opettajalle. Luokasta pois päästyään, Sami tunsi kuinka hänen jalkansa pettivät alta ja näkö sumeni. Kuului tömähdys, ja sen jälkeen askelia Samin suuntaan.

Sami avasi silmänsä. Hänet oli laitettu seinää vasten istumaan, ja hänen luokkatoverillaan oli avattu hunajapaketti kädessään. Sami tunsi kuinka hänen suussaan maistui makea hunaja. Samin edessä oli myös muutama tyttö samalta luokalta, ja yksi opettaja.

"Sami, ootsä kunnossa? Mitä tapahtui?" tyttö kysyi huolestuneena. Ennen kuin Sami ehti vastata, hunajapaketti-poika selitti syyn olleen hypoglykemia. Tyttö näytti hämmästyneeltä. "Ootko sä lääkäri?" toinen tytöistä kysyi vitsaillen. Sami räpytteli silmiään ja käänsi katsettaan opettajaa kohti. "Menehän syömään nyt, nähdään kemian tunnilla, okei?" hän sanoi auttaen Samin ylös. Sami nyökkäsi, ja opettaja jatkoi matkaansa. "Mäkin olen diabeetikko" poika sanoi, tyttöjen mennessä syömään. "Aaaa, sen takia siis tiesit?" Sami kysyi, ymmärtäneen nyt tilanteen paremmin. "Kiitos, et sä autoit." Sami sanoi ja hymyili pojalle. "No totta kai! Kyllä mun nyt on toimittava heti. Ties vaikka mitä tapahtuis. Pitäis iskee sua sellasella hirveellä neulalla reiteen" poika kertoi dramaattisesti, liioitellessa neulan kokoa käsillään. Sami naurahti. "Näkyillään, mä meen syömään nyt!" Sami sanoi ja heilutti kättään, kävellessä ruokalaan ja kuullessaan pojan sanovan "Nähdään!".

Loput päivästä meni nopeasti Samin jutellessa toisen pojan kanssa, ja fysiikan opettajan varmistavan että Sami oli ihan kunnossa. Samin koulupäivä loppui 15:00, joten hän meni nopeasti paikalliseen kauppaan, ja osti sieltä sämpylän, juotavaa ja hieman karkkia. Kello oli 15:20, ja kirjakauppa oli näkyvissä. Samilla oli hyvä mieli, ja hän käveli reippaasti kirjakaupalle.

Nuori mies astui kauppaan, hymy kasvoillaan ja reppu selässään. Herra Dee Oo hymyili Samille. "Oliko raskas koulupäivä?" hän kysyi kiinnostuneena. "No, olihan se, mutta ei se haittaa! Olen onnellinen sillä läksyjä ei tullut!" Sami kertoi innokkaana. Dee Oo naurahti Samin suloiselle ja innokkaalle selvitykselle.

"Dee Oo? Mitä minä tänään teen?" Sami kysyi. Sami oli tehnyt jo paljon töitä lauantaina, joten mitä hänelle olisi enään jäljellä? "Minä löysin tänään tämän liitutaulu-kyltin. Kirjoita siihen että tämä kirja löytyy täältä, ja että muut kirjat ovat -10% alennuksessa!" Dee Oo kertoi antaessaan Samille taulun ja liituja. "Aaaa, nyt mä pääsen taiteileen! Jes!" Sami innostui, ja alkoi töhertämään taululle iloisen näköisenä.

"Sami! Ruokatauko! Ja näytä mitä olet saanut aikaan." Dee Oo sanoi tullessaan ulos takahuoneesta, katsoessaan keskittyneen näköistä Samia, kuka istui jalat ristissä, sormenpäät liidussa. Sami nousi seisomaan ja antoi taulun Dee Oolle. Taulussa luki: "Fakta & Fiktiossa, vain rajoitetun ajan! Dragonfly Anna Greeniltä! Ja paljon muita kirjoja -10% alennuksella!". Tauluun oli kirjoitettu eri väreillä ja fonteilla, ja taustalle oli piirretty kirjoja ja kukkasia. "Tämähän on vallan täydellinen! Laitetaan se ruokatauon jälkeen ulos?" Dee Oo sanoi ja näytti tyytyväiseltä. Sami nyökkäsi ja näytti ylpeältä.

"Toit tänään näköjään omat eväät haha, haluaisitko silti maistaa tekemääni ruokaa?" Dee Oo kysyi Samilta, kuka tonki repustaan eväitään. "Hmm? Kyllä toi näyttää aika hyvältä." Sami myönsi katsoessaan Dee Oon laittamaa lämmintä ruokaa. Riisiä, kanaa ja wokkia. Dee Oo hymyili ja otti esiin toiset parit syömäpuikkoja. "Puikot? Eiks sulla ole haarukkaa? Mä en oikein osaa syödä puikoilla.." Sami selitti. Dee Oo hymähti. "Minä opetan" hän sanoi yksinkertaisesti, ja Sami tarttui puikkoihin. Dee Oo asetti ne oikein Samin sormille ja pyysi häntä kokeilemaan liikuttamaan vihannesta. Puikot menivät lomittain ja vihannes tippui takaisin kulhoonsa. Sami huokaisi. "Yritä uudestaan, älä lannistu" hän kehoitti.

Dee Oo alkoi itse keräämään suupalaansa, ruokalajeja, ja katsahti turhautuneen Samiin päin. "Sami, avaa suu." Dee Oo sanoi, ja ohjasi suupalaa puikoilla Samin suuhun. "Onko hyvää?" hän kysyi. "Tämä on erinomaista! Olet hyvä tekemään ruokaa Dee Oo!" Sami kehui Dee Oota. "Ehkä on kuitenkin parempi että syön nämä, mihin ei tarvita puikkoja nyt." Sami sanoi ja otti esiin sämpylänsä. Dee Oo kohautti olkapäitään, ja jatkoi syömistään.