Herra Pyöreäsilmäinen

Sadetta - 2

Oli lauantaiaamu, kello 9:15. Samin herätyskello soi. Sami alkoi murisemaan kännykälleen ja sammutti herätyksen. Sami nousi istumaan sängyssänsä ja tavoitteli lasejaan pöydältä. "Aaa kello on vasta ton verran, miks oon hereillä jo tähän aikaan lauantaina?" hän kysyi itseltään. Sitten hän muisti. Herra Do.

Sami pyöritteli insuliinikynänsä päätä annostellakseen oikean määrän Levemir-insuliinia. Minkälaista olisi osa-aikatyö? Tänään se selviäisi.

"Ennen kahta? Varmaan olisi parasta olla paikalla 13:45?" hän mietti juodessaan juuri tekemäänsä kaakaota. "Aaa kuumaa!" hän huudahti kuuman kaakaon osuessa hänen huuliinsa. Ulkona olevien puiden lehdet olivat jo kellertäviä, olihan syyskuun loppu jo.

Sami katsahti koulukirjojansa jotka olivat pinossa pöydällä. Läksyjähän olisi, ja niiden tekemiseenkin ihan ruhtinaallisesti aikaa...

Sami otti biologian kirjansa ja alkoi makoilemaan sängyllä, lukien lukuläksyksi annettua aukeamaa. Sami pääsi noin puoliväliin kunnes kirja tipahti hänen kasvoilleen, silmien kiinnimenon seurauksena.

"SAMIIIII!" hän kuuli naisäänen sanovan. Sami nousi taas istumaan, kirja sylissään ja korjasi silmälasien asentoa. Kello oli 13:30 jo. VOIHAN JUMANKEKKA

"Samiiiii eikös nyt olisi jo aika lähteä?" äiti kurkkasi Samin huoneeseen, jossa Sami kiireisesti laittoi kenkiään jalkaan ja hänen hupparinsa oli väärin päin päällään. "Sori äiti nyt ei ole aikaa, nähdään sit seittemän aikaan!" Sami sanoi mennessään äidin ohitse reppu olallaan.

"Ääääh bussi tule jo! Voi Dee Oota, toivottavasti hän ei luule minun tekevän hänelle ohareita..." Sami mietti huolestuneena ja vilkaisi kelloaan taas.

Bussi vihdoin saapui, mutta Sami ei saanut istumapaikkaa, onhan lauantai ja julkiset ovat kovassa käytössä. Useilla matkustajilla oli sateenvarjot. Voi ei, ei kai Sami ole unohtanut tarkistaa säätiedotusta?

Sami otti kännykkänsä esiin tarkistaakseen Forecan säätiedotuksen kunnes kuuli jonkun kauhistelevan ulkona alkavaa sadetta. Onneksi Samin pysäkki ei ollut kaukana Fiktio & Faktasta. Ihmisten ilmeet vaan synkkenivät heidän astuessaan ulos sateeseen ja avaten mustat sateenvarjonsa.

Samin pysäkin lähestyessä, hän painoi pysäytysnappia ja alkoi lähestyä bussin ovia, miettiessään kuinka hän suojautuisi pisaroilta. Ovet avautuivat, ja vasemman jalan kangastossun pohja kosketti jo pientä vesilätäkköä oven edessä. Aika tuntui hidastuvan. "Hei poika mees ny siitä ei meillä oo koko päivää aikaa" lihava mies Samin takana ärähti ja tönäisi Samia eteenpäin. Sami ei sentään menettänyt tasapainoaan, vaan horjahti vain hieman osuessaan lätäkköön. Sami kääntyi katsahtamaan epäkohteliasta miestä, mutta hän oli jo kävellyt toiseen suuntaan. Sami näytti ärtyneeltä, ja muutama pienempi tyttö naurahti hänelle. Mummeli käveli hänen luokseen ja kysyi Samilta oliko hän kunnossa. Sami nyökkäsi mummelille, huomatessaan kellon olleen jo 14:18, ja lähti juoksemaan kirjakaupan suuntaan.

Sadetta tuli rajusti, mutta sentään liikennevalot olivat pitkät kävelijöille. Sami pian tavoitti Fiktio & Faktan, ja avasi oven kevyesti valaistuun kirjakauppaan, jossa ei ollut ketään muuta kuin itse herra Do joka istui lasit päässään, jalat ristissä, lukemassa kirjaa. Kaupassa soi hiljaista Jazz-musiikkia taustalla.

Miehen pyöreät silmät kimmelsivät pupillien seuratessa kirjaan painettua tekstiä. Samin laittaessa kaupan oven kiinni, ja siinä kiinni olevan kellon kilistessä Kyungsoon katse kohdistui Samiin. Hän otti pyöreät lasinsa pois ja nousi hitaasti ylös tiskin takaa. "Tulithan vihdoinkin" mies sanoi helpottuneena, vitsaillen. Sami oli hieman nolostuneen näköinen, ja pyysi anteeksi myöhässä oloaan, mutta pyöreäsilmäinen mies vaan naurahti ja sanoi antaneensa asian olla.

Dee Oo katsoi ulos ja huomasi sateen. Hänen katseensa siirtyi Samin ulkotakkiin, joka oli sateesta hieman märkä, ja Samin märkiin hiuksiin. Dee Oo naurahti. "Pyyhipäs jalkojasi hieman tuohon ovimattoon, niin kuraa ei tule kaikkialle, ja anna minulle takkisi." Dee Oo sanoi hänelle. "Takki? Minne sä tän ajattelit viedä?" Sami kysyi, mutta ojensi takkinsa Dee Oolle.

"Älä huoli, en minä sitä varasta hahaha. Minulla on takahuoneessa kuivauskaappi" Dee Oo sanoi, ja alkoi kävelemään takahuonetta kohti. "Seuraa minua!" hän huusi.

Sami kiersi tiskin, ja seurasi Dee Oota oven taakse. Dee Oo laittoi valot päälle, ja valokatkaisimesta kuului pieni "klik"-ääni. Huone oli osittain keittiömäinen ja osittain olohuonemainen. Huoneessa oli tummanpunainen sohva, ja sen edessä puinen sohvapöytä. Takaseinää vasten oli kuivaajakaappi joka oli hieman korkeampi kuin Dee Oo. Hän avasi oven, ripusti takin, ja laittoi koneen päälle painaessaan oven kiinni. Sami seisoi takahuoneen oven edessä, sanomatta mitään, kun vesipisarat jotka olivat aiemmin tippuneet taivaalta tipahtelivat hiljalleen Samin hiuksienpäistä takahuoneen lattialle.

Dee Oo hymähti, ja antoi hänelle kaapista pyyhkeen. "Siinä, kuivaa hiuksiasi ennen kuin vilustut" hän sanoi pehmeällä, yllättävän syvällä äänellään. Sami hymyili ja alkoi kuivaamaan hiuksiaan, kun Dee Oo haki jotain.

Dee Oo palasi huoneeseen, paperi ja kuulakärkikynä kädessään. "Tämä tulee olemaan ihan oikeaa työtä, joten tietenkin tähän kuuluu vähän paperitöitä" Dee Oo selitti Samille, asettaen työsopimuksen puiselle sohvapöydälle.

Sami vilkaisi sopimuksen läpi, siinä ei ollut muuta olennaista kuin Samin tuleva palkka, työtunnit ja kahvitauot. Sami otti kuulakärkikynän Dee Oolta, ja hän selitti mihin nimikirjoitus tulisi.

Paperitöiden jälkeen, Dee Oo alkoi selittämään Samille mitä hänen työtehtäviinsä kuuluisi, ja muuta tärkeää kuten, missä vessa on ja koska palkka maksetaan.

"Sinulla on nyt jäljellä 3 tuntia työtä tällä kertaa, voisit aloittaa kirjojen järjestelyllä. Täällä käy jonkin verran asiakkaita jotka jättävät kirjat vääriin hyllyihin. Myös voisit katsoa että kirjoitusvälineitä olisi kaikkia tarpeeksi." Dee Oo neuvoi Samia, ja näytti kuinka kirjat järjestellään genren mukaan.

"Avaan nyt kaupan. Älä pelästy asiakkaita, minä huolehdin heistä." Dee Oo sanoi naurahtaen.