Kun Kyungsoo oli löytänyt tiensä takaisin asuntoonsa, ja nainen oli lopettanut hänen seurauksensa, hän käveli suoraan sänkyynsä. Kenkänsä hän riisui makuunhuoneen lattialle, käyttäen vaan jalkojaan. Hänen päänsä osuessa tyynyyn, hän katsoi kuinka hänen kattonsa tärisi, tai ainakin näytti tärisevän. Kyungsoo riisui päällisvaatteensa, sulki silmänsä, ja alkoi nukkumaan.
Noin kaksi tuntia myöhemmin, Kyungsoo nousi ylös, ja alkoi kävellä kohti keittiötä t-paita, bokserit ja tietenkin aamutossut jalassaan. Koreassa hänen äitinsä oli antanut tupaantuliaislahjaksi hänelle tossut, jotta hän voisi kävellä ympäri asuntoa aiheuttamatta alakertaan kuuluvaa ääntä.
Kyungsoo keitti itsellensä pikanuudeleita, sillä hän ei jaksanut laittaa itselleen mitään monimutkaista ruokaa. Hänen päänsä tuntui räjähtävän. Hän otti lääkettä, ja meni siivoamaan makuuhuoneensa alkuperäiseen kuntoon. Syömisensä jälkeen, tämä lyhyt mies nukahti sohvalleen.
Huolestunut nuori poika yritti vielä epätoivoisesti saada yhteyttä herraan soittamalla hänelle. Linjan toisesta päästä ei vastannut kukaan. Sami muisti vielä reitin eiliseltä Dee Oon kotiin. Ei kai tällainen vierailu olisi liian tunkeilevaa?
Sami kulki junaraiteiden yllä kulkevia, nyt hiekoitettuja portaita. Dee Oon koti ei ollut enää kaukana.
Sami löysi oikean kerrostalon kohdalle. Hän avasi oven, ja alkoi kulkemaan portaita ylös. Ensimmäisten portaiden jälkeen hän katsoi ovea jonka postiluukun kohdalla luki "Virtanen" ja kohotti kulmakarvaansa hämmentyen. Hän katsoi viereistä ovea. Postiluukun kohdalla luki "Tammi". Iso mies astui Virtasten asunnosta ulos, ja Samin kasvot pian tapasivat kyseisen asunnon oven. Samilta pääsi pieni ulvahdus, joka sai ison miehen kiinnittämään häneen huomiota. "Oi anteeks" mies sanoi nolostuneena, ja jäi hetkeksi paikalleen katsoessaan Samia tarkemmin. Sami peitti alemman osan kasvoistaan hihallaan, alensi päätään, ja alkoi juosta portaita ylös.
Sami oli toisen kerroksen pimeässä rappukäytävässä. Hän tasasi hengitystään ja hieraisi nenäänsä. "Ainakaan se ei vuoda verta" hän sanoi hiljaa itselleen. Käytävän perällä, kolmanteen kerrokseen vievien rappusten vieressä oli ovi, jonka postiluukussa ei lukenut suomalainen nimi, vaan "Do". Oikea osoite!
Sami soitti ovikelloa. Hän soitti sitä kolmesti, kunnes kuuli vaivalloisen voihkaisun. Ovea kohti kuului vaimeita askelia. Sitten ne loppuivat."Sami? Tuota, odota ihan hetki." kuului sisältä. Askelia kuului taas. Noin puolen minuutin kuluttua Dee Oo avaa oven utuisen näköisenä. Silmät, jotka olivat aina niin isot, pyöreät, ja kiiltävät, olivat nyt hieman pöhöttyneet ja väsyneet. Dee Oolla oli yllään tummanharmaat collegehousut, ja viininpunainen huppari. Jaloissaan hänellä oli vaan pehmeän näköiset aamutossut. Hänen hiuksensa olivat jokseenkin epäsiistit. Kokonaisuudessaan hän näytti juuri heränneeltä. Jossain määrässä hän näytti kyllä pehmoiselta ja suloiselta Samin mielestä.
"Mietit varmasti, miksi en ollut tänään kaupalla...Eihän sinun nyt tänne asti tarvinnut tulla..Olisit voinut soittaa" Dee Oo aloitti. "Kyllähän minä yritin, ei vaan kukaan vastannut." Sami sanoi ja huokaisi leikkisästi. Dee Oo näytti hieman järkyttyneeltä, ja alkoi tunnustelemaan olemattomia taskujaan collegehousuissaan. "Ai no tuota, en ole kuullut sen soivan... Anteeksi. Haluatko tulla sisälle?" Dee Oo kysyi, kasvoillaan pahoillaan oleva katse.
Dee Oo nosti hänelle tulleet kirjeet ovensuusta, ja asetti ne ruokapöydälleen. Sami istui ruokapöydän ääressä, ulkotakki päällään. Kengät hän kuitenkin huomioi ottamaan pois.
"Haluatko teetä? Tai jotain juotavaa?" Dee Oo kysyi hyvänä isäntänä. Sami kohautti olkapäitään. "Näin sinun ostavan tätä juomaa aikaisemmin." Dee Oo sanoi ja otti Pepsi pullon jääkaapistaan. Hän kaatoi Samille lasillisen, ja itselleen otti lasillisen vettä, ja jonkin sortin valkoisen pillerin.
"Aaaaa, oletko sinä kipeä?" Sami kysyi, ja siemaisi juomaansa. Dee Oo nielaisi pillerin, ja alkoi selittää kuinka löi päänsä. "Kuinka monta sormea?" Sami kysyi ja näytti kättään Dee Oolle. Hän naurahti ja sanoi että hänen päänsä on ihan kunnossa. "Hah, kuitenkin näät jotain viiskyt sormee. Sormii kaikkialla." Sami sanoi ja nauroi. Dee Oo naurahti, ja hänen huulensa muodosti sydämen muodon.
"Mutta Sami, mitä sinun nenällesi on tapahtunut? Se punoittaa." Dee Oo huomautti. "Vieläkö? Se on vähän jännä juttu mut mun ovi osu suoraan mun naamaan" Sami selitti. Dee Oo nousi ylös, ja otti pakastepussin herneitä pakastimestaan.
"Dee Oo en mä nyt tota tartte" Sami sanoi ja risti käsivartensa X:n muotoon.
"Niinkö?" Dee Oo kysyi, kohottaen oikeanpuolista kulmakarvaansa. Hän kosketti Samin nenänvartta, ja Sami säpsähti. "Au lopeta" Sami sanoi kääntäessään kasvonsa vastakkaiseen suuntaan, ja työntäessään Dee Oon käden pois. Sami huokasi, otti pussin herneitä, ja painoi sitä nenäänsä vasten. Dee Oo hymyili.

VOCÊ ESTÁ LENDO
Herra Pyöreäsilmäinen
Fanfic17-vuotias ujo Sami löytää uuden kaverin pyöreillä silmillä. SUOMENKIELINEN!! - IN FINNISH!!