"Löydät vielä paikkasi, älä huoli", Aurene sanoi. "Minullakin kesti sellainen kuukausi ennen kuin sain paikkani. Siis ammattina. Yhteisöllisen paikkani sain vasta neljä kuukautta tuloni jälkeen, ja nyt olen ollut täällä jo monta vuotta. Ja kuten tiedät, olen hommissa sillä kasvipläntillä, jota kutsutaan Kukkamaaksi. Ja mikä on kaikkein tyhmintä, siellä ei kasvateta kukkia. Vaan chilipaprikoita ja ananaksia ja sen sellaista. Sellaista joka ei muuten sopisi ilmastollemme. Siis onhan se kiva että saamme niitä tuoreena ilman lisäaineita, mutta Anders on oikeasti tosi ärsyttävä, hän nimittäin..."
Kuuntelin häntä vain puolella korvalla. Miten voisin sopeutua tällaiseen loukkoon, jossa kaikki olivat ylionnellisia eläessään ihmevoimiensa kanssa ja vielä sen jälkeen kun äiti ja isä olivat hylänneet minut, ainoan lapsensa?Kaiken päälle Loitsunvartijat vahtivat jokaista liikettäni ennen ammattiinottoa. Ammattiin valittiin taitojen perusteella, ei iän tai koon. Minä kun olen juuri sopivan pituinen ja neljäntoista ikäinen, miltei aikuinen Crillanissa, mutta en ole hyvä oikein missään.
Säpsähdin. Aurelia oli kysynyt minulta jotain.
"Olen pahoillani, mutta mitä sanoitkaan?"
Hän kurtisti kulmiaan ilmeisesti tyytymättömänä siihen, etten ollut kuunnellut häntä. Minulle tuli syyllinen olo.
"Kysyin, onko sinulle tehty jo Poltetun ristin rituaali."
Olin kuullut rituaalista. Mutta ei, en ollut vielä päässyt sellaisestakin taakasta eroon. Pudistin hänelle päätäni.
"Tämä kaikki tulee niin nopeasti. Miksi ihmeessä minun pitää tehdä se? Olen
kuullut siitä, mutta en todellakaan tajua asiasta yhtikäs mitään."Aurelia katsoi minua hiukan säälivästi, luultavasti hänen silmissään oli hippunen myötätuntoa, joka yllätti minut. Olin aina ollut huono tunnistamaan ihmisten tunteita. Tai siis, jos me voidaan edes sanoa toisiamme ihmisiksi.
Hän oli juuri avaamassa suutaan sanoakseen jotain, kun kuulin veretseisauttavan huudon:
"Haltijantuhoajat ovat tulossa ja heillä on Elroy!"
A/N: Mitä piditte? Jatkanko ja kerronko tarkemmin? Minkä pituiset kappaleet olis hyviä?
YOU ARE READING
Sanat tappavat [TAUOLLA]
Fantasy"Minä olen Leandra Beloccia. Olen neljäntoista. Vanhempani hylkäsivät minut, koska omaan taikavoimia, ja nyt elän taikoijien vaarallisessa yhteiskunnassa, joka on täysin Jumalan hylkäämä." Kuvittele vuosi 2639, jossa tavallisilla tallaajilla ei ole...