Minua alkaa ärsyttää isän käytös. Miksi minulla pitää olla joku 18 vuotias poika vahtimassa minua! Naurettavaa. Nyt en saa enään ollenkaan omaa rauhaa.
Nousen pois sängystä vihaisena, mutta teen päässäni nopeasti suunnitelman. Suunnitelmani menee näin. 1. Ystävystyy John kanssa. 2. Sovi hänen kanssa sinun saavan mennä minne vain milloin vain yksin ja sanoisimme muille hänen olevan aina mukanani.
Okei, tiedän, että tuo suunnitelma ei välttämättä toimi ja alan olla epätoivoinen, mutta jos ei muuta, saisin ainakin juttu seuraa kaikkialle.
"Mä oon Clarissa, niinku varmaan tiesitkin, ja sun nimi on John?" Aloitan keskustelua. John nyökkää. "Minkä ikäinensä oot, ite oon 17?" Kysyn. "Oon 19" hän vastaa hymyillen.
Pian kävelemmekin olohuoneeseen nauraen, missä pojat ovatkin jo. Johnin kanssa on helppo tutustua ja juttu lähti luistamaan nopeasti. Ainakin minulle ei tule yksinäistä. Menemme sohvalle nauraen ja jatkamme jutusteluamme.
Jossain vaiheessa huomaan poikien lopettaneen oman juttunsa ja tuijottavan minua ja Johnia. "Nii, miks tuijotatte?" Kysyn ja katson poikia. "Sä oot sun vartijan kans parempaa pataa, kun niitten, jotka asuu sun kanssa" Harry sanoo surullisen oloisesti. "No, Johniin on vaan helppo tutustuu ja ehkä mä joskus teiänkin kans tutustun, ja Johnin kans mun on pakko olla koko ajan, nii miks en tutustuis? Teit mä nään vähemmän" sanon kuin ohimennen ja jatkan jutustelua Johnin kanssa.
"Hei, mun pitäis lähtee treenaa" sanon hänelle. "No, mikäs siinä. Ota kamas mukaan nii mennä" John sanoo hymyillen. Haen treenikamani nopeasti ja lähden Johnin kanssa pois bussista.
John muistuttaa minua exästä ja minulla on karsea ikävä häntä. Sovimme jo parhaan ysräväni kanssa. Hän kertoi, että sillon bileissä he olivat juoneet itsensä känniin, toisin kuin minä, sillä minulla oli kisat seuraavana päivänä. Olin löytänyt heidät sängystä. Onneksi he eivät olleet tehneet sitä vielä. He olivat kaatuneet sänkyyn ja nuoleskelivat toisiaan. Onneksi heillä oli vaatteet päällä ja kännissä kaikki tekee virheitä, mutta tämä saa olla viimeinen virhe exältäni, tai en anna hevillä anteeksi.
Otan kännykkäni laukustani ja soitan exälleni, Benille. "Hei" hän vastaa masentuneesti. Voi ei! Olenko saanut hänet noin masentuneeksi? "Hei, Clarissa täällä" sanon pirteästi. "Clarissa, anteeks, se mun teko oli maailman hirvein ja tiiän et, et voi antaa anteeks, mut pliis anna anteeks, mä olin kännissä ja..." hänen äänensä sortuu lopussa kokonaan. "Hei, Ben kaikki hyvin, mä annan anteeks, ikävöin sua liikaa. Mut, iskä kävi kotona, äiti kuoli ja nyt oon jonkun maailman kuulun poika bändin kans vuoden kiertueella!" Kerron tiivistettynä kaiken viime aikoina tapahtuneen.
Juttelemme Benin kanssa koko matkan ja päätämme testata kaukosuhdetta. Emme ole valmiita eroamaan yhdestä alamäestä. päätimme skypetellä vähintään kerran päivässä.
Treeneistä tultua olen innoissani, Johnin kanssa meistä on tullut jo kuin sisarukset. Olen kertonut hänelle Benistä ja hänen mielestä oli oikein antaa anteeksi.
Saavumme bussiin ja olen niin iloinen, että hyppään suoraan Liamin reppariin nauraen. "Arvaa kuka?" Kysyn peittäen hänen silmänsä. "Ei ainakaan Clarissa" Liam sanoo nauraen maassa, koska kaaduimme. "Mistäs nyt tuulee?" Harry kysyy virnistäen. "Mee palattii yhteen, mee palattii yhteen" rallattelin ilosena. "Siis minä ja Ben" sanon silmät loistaen. Huomaan kuitenkin Harryn suupielien menen alas, samoin Niallin, mutta he nostavat huulilleen tekohymyn. Katson heitä kysyvästi, mutta en jaksa välittää.
Loppu päivän olen niin innoissani, kun olla ja voi. Illalla on keikka ja menen katsomaan sen. Menen tällä kertaa yleisöön ja fanit ei muutenkaan tiedä, että asun poikien kanssa samassa bussissa.
Menen valitsemaan vaatteita. (Katso kuva) Laitettuani vaatteet katson kelloa. Keikka alkaisi 1h päästä. "POJAT, LIMUSIINI TULI, HOPHOP!" Huudan pojille, jotka ovat lähes kaikki ylhäällä. Otan läppärini pöydältä ja menen limusiinin odottamaan poikia. Soitan skype puhelun Benille. Ben vastaa nopeasti ja juttelemme 10 minuuttia, kunnes limusiini pysähtyy ja lopetamme puhelun.
Nousen ylös autosta ja pakkaan läppärini reppuun. Menen nopeasti sisälle, John perässäni. Lähden kävelemään ympäriinsä, Johnin seuratessa minua uskollisesti. Nyt minulle on hankittu lupakortti kävellä keikka paikalla vapaasti, ettei kukaan voisi enää häätää minua pois.
Menen katsomon eturiviin, eli seisomapaikoille. Jään roikkumaan aidalle ja katson, kun pojat lämmittelevät ja pelleilevät.
He lähtevät lavalta vähän ennen kuin fanit päästetään sisälle. Fanit ryntäävät ja litistävät minut aitaan. John on aidan toisella puolella ja katsoo minua koko ajan. Ihan kuin karkaisin tästä.
Minulta lähtee hetkeksi ilmat pihalle, kun fanit yrittävät päästä mahdollisimman lähellä idoleitaan, mutta samalla litistävät minut rauta aitaan. Kun pojat tulee lavalle, en kuule mitään, niin kovaa fanit kiljuvat.
Saan keikan aikana monia kateellisia ja vihaisia ilmeitä, fanien nähdessä poikien vilkuilevan minua vähän väliä. Johnkin katsoo minua kuin haukka. Huokaisen.
Onneksi keikka loppuu ja vain meet&greet lipun omistavat fanit jäävät tänne. Silloin otan kulku lupa korttini esille ja odotan poikia. En jaksa lähteä haahuilemaan ja eksymään tänne. Onneksi pojat tulevat muutaman minuutin kuluttua ja meet&greet alkaa. Huokaisen. Istun odottamaan lattialle meet&greetin loppumista.
Viimein viimeinenkin fani lähtee ja pojat tulevat luokseni. "Mun kuulo on lähtenyt, viimeistään viikon päästä" valitan heille. "Mutta, lähdetäänkö?" Kysyn.
Minulle oltiin järjestetty huomiseksi tänne Venäjälle tanssi kisat ja tarvitsen aikaa etsiä kisa tavarani. Jokainen vastaa omalla tavalla myöntyvästi ja lähdemme limusiinille.
Bussilla tömistelen portaat suoraan yläkertaan ja alan etsiä kisa vaatteita ja kaiken muun tarvittavan. Hommassa ei mene kuin 30min ja olen jo valmis. Lähden hölkkälenkille Johnin seuratessa minua.
Lenkiltä tultuamme käyn suihkussa ja syön iltapalan. Lähden nukkumaan, kun kello on 10. En kaipaa silmäpusseja silmieni alle huomiseksi.
A/N
Nyt vihdoin pidempi! Toivottavasti viikonloppuna kerkeän tehdä vähintään yhtä pitkät osat, kuin tämä osa, ja anteeksi kirjoitusvirheet.
