The Keys Of The Worlds (Text In Finnish)

Kymmennes luku: Code Lyoko osa 9

(Kertojana ns. sivusta seuraaja)

Kirito iski Suzun tajuttomaksi ja kaappasi tytön syliinsä. Masato katseli tuskaisena Kiriton touhuja samalla, kun toinen mies kuritti häntä. 

"Saasta, irti mun tytöstä!" Masato karjui riuhtoen itseään vapaaksi. Hänen ilmeestään huokui epävarmuus ja pelko, sillä hän tiesi. Hän tiesi, mitä Kirito Suzulle tekisi; käännyttäisi vaikka väkisin Pahan puolelle. Sen jälkeen tämä luultavasti.... Tai ehkä ei sittenkään.

Kirito kiiruhti Suzu sylissään hissille ja juuri ennen kuin hissin ovi sulkeutui, hän katsoi Masatoa ja nauroi:

"Mites tässä nyt näin kävi? Voitinko mä sut taistelussa Suzusta?" 

Tämä, kuten arvata saattaa, sai Masaton veren kiehumaan entisestään. Mutta ei siitä ollut apua, hän ei pystyisi mitenkään pelastamaan tyttöään. Vai pystyisikö?

Kirito pysäytti hissin supertietokonehuoneeseen ja kävi laittamassa alulle hänen ja Suzun virtualisoinnin Lyokoon ajastettuna. Sitten hän palasi hissille ja he jatkoivat matkaansa skannerihuoneeseen. Suzu oli yhä tajuton, joten Kirito joutui, tai sai, kantaa häntä sylissään. Oikeastaan hän piti tytöstä aika paljon, itseasiassa todella paljon ja hän tiesi Masatonkin tietävän tämän. Hän ei kuitenkaan välittänyt siitä, mitä Masato sanoi. Kiriton itsensä mielestä Suzun olisi parempi olla Pahan puolella. Silloin hekin voisivat... Tai ehkä ei sittenkään. Tuskin Suzu haluaisi, mutta puolta hän tulee vaihtamaan, Kirito ajatteli.

Tultuaan skannerihuoneeseen Kirito laski Suzun hellästi yhteen skannereista. 

"Rakastan sua", hän sanoi ja suuteli tytön otsaa hellästi. Sitten hän meni pikaisesti toiseen skannereista. Pian automaattinen virtualisointi käynnistyikin ja he ilmestyivät Lyokon Taivaalle. Autiomaasektoriin.

Tyttö oli yhä tajuton heidän pudotessaan Lyokon Taivaalta, joten Kirito lähti kuljettamaan häntä sylissään kohti läheistä onkaloa. Siellä heitä odotti meduusa, joka alkoi sorkkia Suzun mieltä Kiriton irrotettua otteensa tästä.

Samaan aikaan Jeremy, Aelita, Odd ja Ulrich juoksivat tehtaalle. Heti heidän peräänsä tuli Yumi. 

'Viisikkoa' vastassa oli karmiva näky: verta vuotava Masato ja lauma X.A.N.A:n hallinnassa olevia ihmisiä. Ne eivät kuitenkaan kiinnittäneet 'viisikkoon' minkäänlaista huomiota. Ainakaan vielä. Joten he kulkivat ripeästi Masaton luokse ja Odd ja Ulrich nappasivat häntä kainaloista kiinni. He raahasivat Masaton hissille.

Juuri kun he kaikki olivat hissillä ihmisjoukko kääntyi heidän puoleensa ja alkoi hitaasti tulla lähemmäs heitä. Onneksi hissin ovi kuitenkin meni kiinni ennen kuin yksikään niistä ehti käydä heidän kimppuunsa. He olivat turvassa, ainakin tältä vaaralta.

Supertietokonehuoneen kohdalla Jeremy jäi pois hissistä ja vilkaisi Masatoa.

"Sun olis varmaan parempi jäädä Lyokosta pois", hän tokaisi, mutta Masato pudisti tiukasti päätään sanoen:

"Ei mun on mentävä. Suzun luokse." 

Jeremy kohotti kulmiaan, mutta myöntyi kuitenkin:

"Selvä, jos kerran sanot niin. Odd ja Ulrich, auttakaa hänet skanneriin."

Kun he saapuivat skannerihuoneeseen, Odd ja Ulrich auttoivat haavoittuneen Masaton skanneriin. Onneksi skannerin ovet sulkeutuivat melkein heti, sillä Masato ei olisi omin voimin pysynyt pitkään pystyssä.

Jeremy virtualisoi Lyokoon ensin Masaton sekä tytöt. Odd ja Ulrich tulivat heti perässä.

Lyokossa Masatokin oli huomattavasti paremmassa kunnossa. Onneksi.

"Suzu ja Kirito ovat teistä katsottuna lännessä, jonkinlaisessa onkalossa. Meduusa on ottanut Suzun kiinni ja sorkkii hänen mieltään. Aktiivinen Torni on puolestaan teistä itään päin. Aelita ja Ulrich, menkää te Tornille. Odd, Yumi ja Masato, menkää auttamaan Suzua. Tässä tulee teille vielä ajokit", Jeremy ohjeisti muita jälleen ihailtavalla rauhallisuudellaan.

Pian ajokit virtualisoituivat Lyokoon ja he hajaantuivat. Yumi meni yksin linnulla ja Odd otti Masaton lentolautansa kyytiin. He menivät niin nopeasti kuin pääsivät Suzun ja Kiriton luokse, mutta siltikään he eivät ehtineet ajoissa. Sillä heidän saapuessaan onkalolle, meduusa päästi Suzun otteestaan.

"Voi ei, myöhästyimme", Masato parahti, kun Suzun violetit sävyt tummuivat hitaasti mustiksi. Kirito hymähti. Hän odotti, että tyttö heräisi. Melko pian Suzu heräsikin ja nousi varoen seisomaan. Kirito riensi hänen luokseen.

"Prinsessani, oletko kunnossa?" hän kysyi ja suuteli Suzun kättä. Suzu hymyili hänelle:

"Todellakin olen, prinssini."

 Yumi otti muutaman askeleen Suzua ja Kiritoa kohden ja katsoi heitä typertyneenä:

"Prinssisi? Eikös Masato ole sun prinssisi? Oletko varmasti okei?" 

"Älä puutu mun asioihin, b*tch. Mä kyllä tiedän, kuka on mun prinssi. Itse oot vaan kateellinen p**ka", Suzu sanoi mulkoillen Yumia. Sitten kevyellä käden liikkeellä hän iski Yumin kumoon ja maa tämän alla alkoi kadota.

"Mit-mitä? Mitä helvettiä sä sanoit? Ystävälles?" Masato karjui ja auttoi Yumin ylös aukosta, jonka Suzu oli saanut aikaan Pahan voimilla. 

"Ja säkö tiedät kuka on mun ystävä? Senkin horo, mä rakastan Kiritoa", Suzu sanoi samalla, kun kurottui suutelemaan Kiritoa huulille. Kirito katsahti kesken suudelman Masatoon ja näytti voitonriemuiselta. Odd, Yumi ja Masato katsoivat kummissaan heitä kahta. Mitä heidän silmiensä edessä oikein tapahtui? Nuo kaksi suutelivat antaumuksella ja aina mukava Suzu haukkui heitä? Oliko tämä edes totta? Voi kyllä se oli.

Ja juuri kesken Kiriton ja Suzun suudelman, Suzun kaulassa olevat avaimet alkoivat hehkua kirkkaasti lilan sävyisinä.

"Ei helvetti", Masato kirosi.

Sallaww

/fixed/