Confidence (Larry Stylinson)

2.

Aamulla Louis heräsi auringon paisteeseen. Hän siristeli silmiä ja haukotteli. Louis oli nähnyt painajaista, sitä samaa painajaista, mitä hän näki liiankin usein. Hän kelasi unen mielessään läpi: Louis'n isä Troy, huusi tälle kurkku suorana, ja haukkui hänet aivan lyttyyn. "Homo, lihava, ja kummottava otus!" tämä karjui. Johannah katseli tilannetta kauhistuneena, eikä tehnyt mitään. Ja kaikista pahinta oli se, että uni oli totta. Se oli oikeasti tapahtunut. Nyt Louis'n vanhemmat ovat eronneet. Troylla on uusi vaimo, ja Johannah asuu kotona yksin, eikä jaksa huolehtia pojastaan. Louis oli yksin. Hänellä ei ollut enää ketään, kehen turvautua.

Ruokalassa Louis katsoi aamupalaansa inhoten. Hän ei todellakaan aikoisi syödä sitä. Ei, vaikka hoitaja vahtisi vieressä koko loppupäivän. Kaksi tuntia kului, ja ruoka komeili edelleen Louis'n lautasella. Vihdoin hän luovutti, ja työnsi leivän vastahakoisesti suuhunsa. Louista oksetti, mutta hoitaja vain hymyili iloisena. Hän antoi Lousille luvan mennä.

Louis oli saanut salattua henkilökunnalta, että oksentaa ruoat pois, ja oli hyvin ylpeä itsestään. Hän juoksi vessaan, työnsi sormet kurkkuun, ja yökkäsi ruoat pönttöön.

Illemalla Louis oli menossa vessaan, kun sairaalan ovet pamahtivat auki. Hän joutui väistämään, ettei kärryt liiskaisi häntä. Tilanne oli sekava, lääkärit ja hoitajat sähläsivät kärryjen ympärillä. Louis ihmetteli tilannetta. Hänet käskettiin pois tieltä, joten hän totteli ja käveli vessaan.

Tässä ois toinen osa. Nauttikaa! 😊

- 93