Pimeyden tuolla puolen

...

Minäkään en jaksa aina pysyä vahvana.
Kun hoitaja kysyy ja katsoo, miksi itket, ystäviesi tähdenkö, pudistan päätä ja itken lisää. Minäkin olen rikkoutunut nuori tyttö, jolla sattuu.

Huvittavaahan on se, että kun yksi asia ei auta, ole hyväksi, niin kaikki kaadetaan. Muutetaan, jotteivat asiat missään nimessä menisi parempaan
Koska enää minulta ei kysytä.

Sillon kun kysyttiin, ajattelin vain kuolemaa.

Ja nyt tietäisin,  mutta minä olen sanaton.

Kun kysytään, mitä kuuluu.
En uskalla enää vastata. Koska seuraukset pelottaa. En muista koska viimeksi olisin ollut rehellinen, aivan oikeasti.
Siitä on kauan
Ja en ole varmaan koskaan uudestaan.

En uskalla sanoa että minua ahdistaa enkä jaksaisi, että vihaan itseäni enkä usko pystyväni. Koska silloin minua kiellettäisiin ajattelematta niin, vaikka olisin kyynelsimissä.