Prologi

110 3 0
                                    

Oli vuosi 1938 ja sodan pystyi jo aistimaan ilmassa. Lontoon lähistöllä, mutta kuitenkin kaukana keskustan pakokaasun ja hiilenkatkuisesta ympäristöstä, sijaitsi valkoiseksi vuosia aiemmin maalattu kartano. Tuota valtavaa taloa asutti eräs Englannin vaikutusvaltaisimmista henkilöistä, nimittäin Walter Smith perheineen. Pihapiirin täyttivät värikkäät kukkaistutukset sekä pensaikot, joissa kasvavat pienet nuput olivat juuri aukeamaisillaan, olihan sentään kevät. Walterin vaimo, Ruth oli kova hoitamaan puutarhaa ja hän olikin erittäin tarkka kukkaistutuksistaan. Walter halusi palkata puutarhurin kuten muutkin rikkaammat perheet, mutta Ruth vastusti ideaa - hänen mukaansa kukaan muu ei osannut kitkeä rikkaruohoja niin täydellisesti kuin hän.

Perheessä oli myös muita jäseniä, nimittäin pariskunnan kaksoset Kenneth ja Thelma. Kenneth oli sisartaan viisi minuuttia vanhempi ja poika kun oli - isänsä lellikki. He olivat täyttäneet kaksikymmentä vuotta tammikuun puolivälissä. Kenneth oli jo kihlattu, mutta Thelmalle ei ollut löytynyt vielä sopivaa miestä. Tyttö oli erittäin temperamenttinen, mikä ärsytti hänen isäänsä suunnattomasti. Aina sopivan sulhasehdokkaan löytyessä Thelma lyöttäytyi yhteen äitinsä kanssa ja löysi poikarukasta kaksi negatiivista puolta yhteen positiiviseen nähden.

Kennethin kihlattu oli Walterin hyvän ystävän George Kendrickin tytär. Walter ja George olivat olleet kaksikymmentäviisi vuotta kalastustovereita. Kenneth olikin korviaan myöten rakastunut 18-vuotiaaseen Dorothy Kendrickiin. Häitä oli suunniteltu jo ainakin vuoden verran, mutta kiristynyt poliittinen tilanne työnsi niitä yhä kauemmaksi ja kauemmaksi. Jos sota puhkeaisi, pitäisi Kennethin lähteä rintamalle puolustamaan isänmaataan, ja mikään ei satuttaisi uunituoretta vaimoa enemmän kuin rakkaan aviomiehen kuolema. Tämän faktan olivat hiljaisesti hyväksyneet molemmat perheet - vaikka ulkomailla tapahtui hirveitä, ei niistä puhuttu asioiden oikeilla nimillä.

Kumpikin perheen vaimoista, Ruth sekä Dorothyn äiti Ethel haaveilivat jo lapsenlapsistakin, vaikka niitä ei tietenkään voinut hankkia ennen häitä, sehän oli aivan selvää. Naisia kuitenkin kalvoi pelko; entä jos he eivät ehtisi nähdä lastensa jälkeläisiä? Olihan se selvää, ettei sukuihin saataisi seuraavaa polvea mikäli Kenneth kaatuisi mahdollisessa sodassa. Toki he tunsivat muitakin perheitä, mutta kaikki nuoret miehet oli jo kihlattu joidenkin toisten sukujen kauniille tyttärille. Ruth oli myös vakuuttunut siitä, että Walter ei löytäisi ikinä sopivaa sulhasta Thelmalle, joka oli kerran sanonut suoraan tappavansa itsensä, mikäli hänen isänsä järjestäisi pakkoavioliiton.

Kenneth oli oppinut ja älykäs poika, joka rakasti ratsastamista melkein enemmän kuin mitään muuta. Hänelle oli tarjottu vaikka minkälaista työtä, mutta hän halusi vain opiskella ja oppia enemmän tästä maailmasta. Hänen isänsä Walter oli ollut nuorena aivan samanlainen, ja olikin päätynyt korkeaan asemaansa juuri oppineisuutensa ansiosta. Sekin oli yksi syy, miksi Dorothy oli rakastunut häneen. Walter ja George olivat päässeet helpolla, sillä sen sijaan että olisivat joutuneet pakottamaan jälkikasvunsa naimisiin, olivat he täysin vapaaehtoisia.

ViattomatWhere stories live. Discover now