LUKU 15

1.1K 51 26
                                    

Olin Rohkelikon oleskeluhuoneessa Cormacin kanssa istumassa ja juttelemassa.

"Sulla oli ikävä, eikö niin" Cormac sanoo sarkastisesti.

"Joo, tosi ikävä" naurahdan takaisin.

"Näen et sä ja Malfoy ootte niinku läheisiä, siis silleen niinku..." Cormac sanoo.

"EI! Me ei olla todellakaan yhdessä, siis tuskin ollaan edes kavereita" keskeytän hänet. En koskaan voisi kuvitella olevani Dracon kaveri, saatikka että olisimme yhdessä. Mutta mitä me sitten olemme? Frenemies? (Siis enemies ja friends)

"No hyvä" Cormac sanoo selvästi helpottuneena.

"Miten niin? Entä jos oonkin palavasti rakastunu siihen?" naurahdan dramaattisesti.

"No se olis kyl jotain ihan outoa" hän naurahtaa.

"Joo mut oikeesti, miksi sä oot niin helpottunu? ethän sä Malfoyta 'vihaa', tai ainakaan mitä mä tiedän" kysyin katsoen poikaa silmiin.

"Koska... No siis... Mä... Niiku... Vähän niinku ehkä... Siis tykkään susta... Muuna kun kaverina... Mut joo..." Cormac sanoo ja katsoo minua silmiin.

"Siis sä oot ihastunu muhun?" kysyin.

"Joo, oon aina ollu" Cormac naurahti."

"Siis... Kukaan ei oo ollu ihastunu muhun, enkä edes oo kaunis tai mitään, siis meinaan et kuka musta tykkäis kun..." panikoin mutta Cormac keskeyttää minut painamalla huulensa omiini.

Olin hämmentynyt mutta suutelin takaisin. Taidan olla ihastunut Cormaciin, onko tämä sitä kun tykkää toisesta? Taitaa olla.

Cormac kuitenkin kohta lopettaa suutelemisen "Sori, en ois saanu..." hän sanoo mutta keskeytän hänet suutelemalla häntä uudestaan ja tunsin hänen hymyilevän suudelmaan. Kaikki tuntui niin oikealta, niin hyvältä.

Tämä oli se päivä, kun Cormac McLaggen varasti ensisuudelmani. Olin kyllä onnellinen että se oli hän.

Sori et tää on niin lyhyt. Kirjotan kohta lisää.

Shades Of Love - Draco MalfoyWhere stories live. Discover now