LUKU 3

1.4K 58 12
                                    

"Okei, se on... " Ginny ei kuitenkaan sanonut sitä loppuun vaan alkoi juoksemaan minua karkuun kikattaen.

"Senkin liero!" Huusin ja juoksin hänen perässään.

Sain hänet kuitenkin kiinni tyhjällä käytävällä.

"Nyt kerrot tai sulla ei kohta ole elämää" sanoin vihaisena.

"Okei, se on Cormac McLaggen"
Ginny luovutti.

"Siis se seiskaluokkalainen Rohkelikosta? Se jonka kaikki tytöt haluaa?" Kysyin järkyttyneenä.

"Joo, se kysyi multa et miten kysyis sut treffeille" Ginny nauroi.

"Voi herran jestas sentään" huokaisin.

...

Olin nyt kirjastossa yksin lukemassa kirjaa joka kertoi Tylypahkan historiasta.

Olin yrittänyt unohtaa Cormacin mutta epäonnistuin, vaikka en ollut edes kiinnostunut hänestä. Ihmettelin vain kuinka joku voisi tykätä minusta ja tiedän että Ginny ei valehtelisi minulle koskaan.

....

Istuin nyt isossa salissa kuuntelemassa Dumbledoren puhetta, tai ainakin yritin.

"Ihmettelette varmaan miksi olen pyytänyt teitä tänne tähän aikaan päivästä. Olemme nimittäin päättäneet pitää tanssiaiset oppilaille nelosluokalta ylöspäin. Tannssiaiset pidettäisiin kahden viikon päästä perjantaina. Ja tanssiaisissa luonnollisesti tanssitaan, joten tarvitsette tanssiparit, ne kuitenkin saatte itse hoitaa... " Dumbledore puhui pitkän puheen tanssiaisista jonka kaikki jo tiesivät.

"Vau, tanssiaiset. Kenen kanssa sä haluat mennä?" Ginny kysyi innoissaan minulta.

"Mä en tiedä tuunko mä" sanoin.

"Miten niin et tiedä??" Fred ja George kysyivät yhteen ääneen.

"No en mä tiedä" sanoin vaivautuneena.

"Kilttiii! Sun on pakko tulla laulamaan sinne, oot koulun paras!" Ginny aneli sillä tiesi että olen hyvä laulamaan sillä olin laulanut hänen syntymäpäivä juhlassaan hänen pyynöstään.

"En mä nyt tiedä, sitäpaitsi, en kuitenkaan saa paria sinne." Ruikutin ja yritin saada tahtoni läpi.

"Kuules Olivia Lyra Lupin, sä oot kaunis ja itsevarma nainen ja sä saat ihan kenen tahansa sun tanssiaispariksesi!" Ginny sanoi rohkaisevasti.

"No okei sitten, mutta vaan sun takia" sanoin ja nousin ylös. "Mä meen kirjastoon" lisäsin ja kävelin pois isosta salista.

Ajattelin ottaa vähän erillaisen reitin kirjastoon, reitin jota en ollut ennen käyttänyt.

Olin nyt pimeällä käytävällä joka oli ihan tyhjä.

Näin jonkun tyypin kävelevän minua päin, se oli tietysti Draco. En halunnut puhua hänelle mutta sitä ei oikein voinut välttääkkään.

"Lupin, yksin taas!" Draco ilkkui.

"Malfoy" sanoin tyynesti.

Dracolla oli taas se sama virne kasvoillaan. Voi että vihasin tuota virnettä, halusin vain repiä sen irti hänen kasvoiltaan.

"Oliko sulla jotain asiaakin?" Kysyin vihaisena.

"Ei, kunhan vaan on kiva kiusata sua" Draco naurahti.

"Vitsi sä oot ärsyttävä" mutisin ja aloin kävelemään hänen ohitse mutta hän tarttui minua taas ranteesta ja veti minut takaisin päin. Mikä sitä vaivas ja miks se tekee noin aina.

"Miks sä teet noin? " Kysyin raivoissani.

Hän ei kuitenkaan sanonut mitään vaan tuiotti minua silmiin ja minä häntä. Huomasin että hänen silmänsä olivat jään harmaat.

Repäisin käteni irti ja kävelin pois. Tällä kertaa hän vain seisoi paikallaan sanomatta sanaakaan.

"Mitä tuo nyt oli, ei hän koskaan ole jättänyt minua rauhaan haukkumatta minua, outoa" ajattelin itsekseni ja olinkin kohta kirjastossa.

Shades Of Love - Draco MalfoyHikayelerin yaşadığı yer. Şimdi keşfedin