End of the day

Osa 2 [Uusia ystäviä]

[Moikka, ajattelin taas tehä uutta lukua tähän. Hope u like it <3]

Words: 1752

Niall

Katson taloa, leukani varmaan hipoessa pihan tiiliskiviä.

"Siis ollaanko me nyt teillä? Mun uudessa kodissa?", kysyn edelleen kuin ällikällä lyötynä.

Talo on kunnon lukaali, kaksikerroksinen omakotitalo, jonka värinä toimii luonnonvalkoinen. Siinä on järjettömän isot ikkunat sekä ylhäällä on kaksi parveketta. Piha taas on täynnä kukkia, jos minkäkin väristä. Talon sisältä kuuluu koiran haukuntaa.

"Kyllä vain, Niall, tämä on uusi kotisi." Mies sanoo. "Minun nimeni on Frank, voit sanoa minua hyvin vaikka isäksi. Hän on vaimoni Irene, eli äitisi ja tuo tyttö tuolla on Emily, siskosi." Hän jatkaa. Nyökkään hymyillen ja halaan heitä, tämähän on kuin unelmaa!

Menemme taloon sisälle ja uudet vanhempani esittelevät minulle huoneeni, sekä koko talon muutenkin.

Huoneeni on iso ja valkeaseinäinen. Siellä on parveke sekä kingsize koon parisänky. Kirjahylly täyttää muuten niin tyhjää seinää ja vaatekaappi on toisella puolella huonetta. Huoneessani on ovi, joka vie toiseen huoneeseen. Siellä on koulupöytä, jonka päällä lepää suuri pino uusia koulukirjoja.

Minulle on ostettu jo koko kaapin täydeltä toinen toistaan hienompia vaatteita, tosi kalliilta merkeiltä kaiken lisäksi. Olen myös saanut uusia kenkiä sekä takkeja ja muita asusteita.

____

Harry

Huokaisen syvään ja nakkaan reppuni eteisen nurkkaan. Tuntui hyvältä olla raskaan koulupäivän jälkeen vihdoin kotona. Pamautan oven kiinni perässäni ja laahustan keittiöön. Avaan jääkaapin oven ja huomaan, ettei siellä ole mitään syötävää. Näen keittiön pöydällä jonkun lapun ja luen sitä samalla kun juon juissia suoraan purkista.

"Hei Harry kulta. Kuten varmaan huomaat, niin ketään ei ole kotona sillä joudun jäämään ylitöihin. Vietä kiva ilta ja kutsu vaikka Alex sinne seuraksesi. Nähdään illalla, T: äiti.
Ps. Emma ei tule kotiin, koska hän on Emilyn luona yötä."

"Vitun Alex.." Mumisen ja rutistan lapun nyrkissäni. Heitän sen roskikseen ja harpon yläkertaan, omaan huoneeseeni.

Kaadun väsyneenä sängylleni ja kaivan puhelimen taskustani. Kymmenen viestiä Alexilta, joita en edes jaksa katsoa. "Vitun paskapää, jättäis mut jo rauhaan...", puhun taas yksikseni.

Yhtä äkkiä puhelimeni näytössä alkaa vilkkua Emman nimi ja numero. "Voi vittu tämä tästä vielä puuttu", huokaisen syvään mutta vastaan silti puheluun.

"No mitä?" Kysyn hieman ärtyneenä.
"Siis et voi uskoo tätä, mutta Emilyn vanhemmat adoptoi jonku tosi söpön pojan, se on sun ikänen ja sen nimi on Niall!", hän huutokuiskaa puhelimeen.
"Kysymys 1. Miksi kuiskaat?
2. Mistä tiiät et se on mun ikänen?
3. Miksi ilmotit ton mulle?", kysyn hiukan huvittuneena.

Ei minua kiinnosta kukaan uusi poika, kun juuri pääsin entisestä eroon.

"Ajattelin vaan ilmottaa, mut se näyttää kyllä ihan heterolta.." Emma supittaa taas.
"Joo ei kiinnosta, heippa", tuhahdan ja suljen puhelun.