No im not (WolfStar)

Onnettomuus

        Remuksen nk:
   
                Heräsin kun kuulin Jamesin ja Siriuksen huutavan jotain epämääräistä ja Peterin rapistelevan
MIMUN suklaa vatastossani. Ponkaisin äkkiä ylös silmät vielä kiinni ja kun avasin ne....näky ei ollut kaunein näkemäni.  Heti kun James ja Sirius huomasivat että olin herännyt he lopettivat huutamisen ja tuijottivat minua. Samaan aikaan Matohäntä kirjaimellisesti, kipitti pois minun suklaa varastostani ja meni Jamesin sängyn alle.

- Mitä hittoa täällä tapahtuu!?!? minä huusin.

- Öööö....m..me...ööö...  Sirius yritti mutta James ehti ensin.

- Me vain kokeitiin kumpi meistä huutaa kovempaa. James sanoi ja virnisti. Hän kai odotti minun hymyilevän hänelle mutta sen sijaan minä nousin ylös puin päälleni ja marssin ulos meidän makuusalistamme. Kun kävelin ulkona yksikseni kuulin takaani huudon.

- Hoi Remus!! kuului Lilyn ääni. Käännyin ja näin Lilyn vilkuttavan minulle ystäviensä keskellä.

- Tule tänne meidän kanssa! tämä huudahti minulle. En keksinyt mitään muutakaan tekemistä joten kävelin tyttöjen luo.

- Hei miten menee? Lily kysyi ja muut tytöt vain katsoivat minua.

- No öm.. hyvin kai. vastasin.

- Miksi et ole Potterin, Mustan ja Piskuilanin kanssa? yksi tytöistä kysyi.

- No öö... he eivät aina ole niin hyvää seuraa joten...     sanoin miettien mitä olisi pitänyt sanoa.

-  Miten niin, luulin teidän olevan parhaat ystävät??? Lily puelestaan kysyi.

- Se on monimutkaista. tokaisin.
Näimme kuinka James, Sirius ja Peter tulivat ulos linnasta ja menivät piiloon. Sitten näimmekin että Kalkaros käveli siihen suuntaan minne ne kolme olivat piiloutuneet.

- Voi ei...   kuiskasin hiljaa.

- Tiedätkö sinä mitä he aikovat??? Lily kysyi tikkana.

- Joo, mutta me suunniteltiin se kesälomalla yhdessä ja jos he yrittävät sitä kolmistaan niin...  sanoin.

- Mitä Severukselle voi tapahtua?? Lily kysyi hiukan hädissään.

- Pahimmassa tapauksessa hän VOI kuolla tai halvaantua.  sanoin.

- TEE JOTAIN! Lily panikoi.

- Hyvä on. sanoin ja juoksin Kalkarokasen luo.

- Hei sinun ei kannata olla täällä tai tässä. sanoin talle.

- Kuinka niin? Yritätkö sinä ja ne kolme taas huijata minua jotenkin?? tuo kysyi sarkastisesti.

- Eikun ihan oikeasti. Minä yritän AUTTAA sinua! minä yritin.

- Hah! Niin varmaan. tuo jatkoi.
Sitten kuulin takaani pensaasta rapinas ja supinaa. Kun käännyin.... näin vain häikäisevän valon ja ehdin vain tönäistä Kalkaroksen pois alta.
      Sitten...........

    Kaikki .....pimeni.