Lipstick💋 Isac Elliot Fanfiction Finnish

Chapter 5

"Kuka se oli?" kysyy Isac uudestaan.

"Ööh, se oli  mun entinen poikaystävä" vastaan.

"Mikä sen nimi on?" kysyy Isac uteliaana.

"O-oliver K-kinsley" vastaan ääni säröilevänä.

"Kuka se mulkku niiku oikeen on ollut sun elämässä?" kysyy Isac hyvin vihaisena.

"Se petti mua ja käytti hyväkseen" vastaan ja kyynel vierähtää silmästäni.

"Jos mä nään tän Oliverin niin sanon sille pari sanaa" vastaa Isac.

"Ei et todellakaan saa sanoo sil mitään!" huudan.

"Miks?" Isac kysyy.

"Se on oikeest tosi väkivaltanen myös jätkii kohtaan ja se ei vaan oo sen arvoinen.." vastaan ja katson muualle.

"Mitä sä tarkotat?" kysyy Isac.

"Ööh, no siis me ollaan tunnettu jo senkaa pienest asti ja sitten ollaan oltu alakoulun 5 luokalta jo yhdessä ja menetin sille neitsyyteni 7 luokan alussa ja tulin sille silloin raskaaks mut, sit laitoin sen lapsen adoptioon hyvään perheeseen, kun en vaan voinu pitää sitä" vastaan katsoen lattiaa, koska en halua nähdä Isacin ilmettä.

"Ööh, miks mä en oo tienny tota?" kysyy Isac.

"Koska me ei olla oltu koskaan lheisii paitsi täst päiväst lähtien, mutta en vaan oo voinu kertoo sitä kellekkään, vaik me ollaan oltu jo ykkösestä asti samalla luokalla" vastaan katsoen peittoani.

"Aa" vastaa Isac hiljaa ja sitten tulee hirveän hiljainen hiljaisuus.

"Ooks mulle vihanen siit mitä mä tein?" kysyn hetken päästä hyvin hiljaa.

"En" vastaa Isac ja jatkakaa "Mun pitää mennä, nähää huome koulus" tuo sanoo ja lähtee.

"Heippa" mutisen.

Menen peittoni alle ja laitan Sallalle viestiä: "Kerroin Ikelle, se vaan lähti, ku siis Oliver vaa soitti mul.."

Salla: Siis mitä se niiku sano siin?

Minä: Se vaa sano mul et miten iken kaa menee ja sit et se haluu vaan mut....

Salla: Se runkkari ei kyl sua tuu saamaan koskaan koska uskon et tuut olee Iken kaa pitkään yhes

Minä: Siit en nyt sanois mitään..

Salla: Miten niin?

Minä: Kerroin Ikel siit mitä se teki mul ja siit ku annoin sen mun lapsen adoptioon heti kun se synty..

Salla: kyl se tulee ymmärtää mis teit niin...

Minä: En usko...

Salla: Tuunko käymää vai mennääks käymää shoppailemas, kellohan on vast kuus

Minä: pyydän äitin heittää meiät kauppakeskuksee, nähää koht meil

Salla: Juu

Laitan valkoisen pitkähihaisen paitani, missä alkaa vasta hihat olkapään alta ja korkeavyötäröiset farkut ja siihen vielä vyön. laitan kaksi korua.(Kuva ylhääl)

"Äiti, voiks viiä mut ja Sallan ostarille. Salla tulee koht tänne" sanon kävellen alkakertaan ottaen samalla lompakkoni, puhelimeni ja avaimeni.

"Tottakai kulta" vastaa äiti ja silloin ovikello soikin jo. Menen avaamaan oven ja laitan mustan bomberini ja adidaksen tennarit.

"Moi!" sanoo Salla ja halaa minua kun olen saanut itseni valmiiksi.

"Ääh sä sotket mun hiukset" vastaan matkimalla pissistä ja alamme nauramaan.

"No niin tytöt mennään" sanoo äiti ja kävelee autolle. 

Menen etupenkille ja otan kuvan Sallasta ja kirjoitan siihen "Nyt shoppailemaan" 

"Oliko pakko" ruikuttaa Salla.

"Oli" sanon ja käänyn tuota kohti ja samalla hän ottaa minusta kuvan ja laittaa sen my storyyn missä lukee "Hönön kaa ostarille"

"No niin tytöt" sanoo äitini kun saavumme ostarille ja jatkaen minulle, kun Salla on mennyt ulos autosta. "Tossa on sulle 200€ osta mitä haluut, mutta jotain järkevää kiitos" sanoo äitini ja hymyilee. 

"Kiitti äiti" sanon ja halaan tuota ja kun olen halannut häntä laitan rahani lompakkoon. 

"Heippa, pitäkää hauskaa" sanoo äitini kun suljen auton oven.

"Ja nyt mennään" sanoo Salla ja ottaa kädestäni kiinni ja vetää sisälle ostariin.

Hetken kuluttua:

"Tuu jo" huhuilee Salla. 

"Oon tulossa" sanon, kunnes törmään johonkin poikaan. 

"Moi kulta" kuulen tuon kamalan äänen.

{Sanat: 526}

[Kirjailijan kommentti]

Joo huhhuh kirjotinpas pitkän luvun, niinkun ihan suoraan sanottuna tää on mun pisin kirjottama luku xdd... mut joo yritän jatkaa mahdollisimman pian muittenkin tarinoitten kirjottamist :) oot ihana jos painat tota tähtee ja kommentoit jotain kivaa sillä samalla jos kirjotat jotain kivaa parannat mun päivää toosi paljon💓💓

Mut enjoyyyyyy

All the love Milla💓🌹