Don't leave me || FIN || Chanbaek ff ||

Osa 4

*chanyeolin näkökulma*

Olin ollut tähän asti 4 päivää kotona, ja kuumeeni oli noussut entistä pahemmaksi. Pyörin ympäri olohuonetta etsien tekemistä, mulla oli niin tylsää et tylsistyin kuoliaaks. Kun isäni oli lähössä töihin hän sanoi jotai jota en kuullut hyvin. "Mitä?" sanoin mutta iskä ehti jo laittaa oven kiinni. "Paska" sanoin ja potkasin jalkani sohvan kulmaan ja kirosin entistä enemmän. Nämä päivät olivat vain kiroilua, sillä en kestänyt olla 4 päivää vaan sisällä. Kävin vanhempieni makuuhuoneessa hakemassa sytkäriä, koska halusin polttaa kynttilän.

Tutkin iskäni lipastoa ja huomasin sinisen hiustenvärjäys pakkauksen, ja silloin tajusin mitä iskäni sanoi minulle aiemmin. "Toin sulle hiustenvärjäys ainetta" muistin iskäni sanoneen ja aloin hyppiä ilosta. Olin aina halunnut värjää tylsiä mustia hiuksiani sinisiksi, ala-asteelta lähtien, mutta mua kiusattiin siksi en viittiny värjää hiuskiani, nyt sain tilausuuden. Luin ohjeet värjäämiseen ja aloin sekoittamaan väriainetta. Kaunis sininen väri jota olin aina halunnut, voin vihdoin värjää sillä värillä. Aloin levittelemään hiuksiini, olin ihan haipeissa väristä. Annoin vaikuttaa sen jonkin aikaa kunnes pesin sen pois, siitä tuli kauniin sinisen värinen ja olin ihan innoissani, että aloin ottaa kuvia. Otin yhen kuvan ja lähetin sen iskälle, iskä pisti peukku emojin vastaukseksi ja kävin keittiössä juomassa mehua. Jotenki oli parempi olo uusilla hiuksilla. Tunnin kuluivat siinä hiuksien ihasteluun ja säätelyyn.

-

Illalla kun vanhempani tulivat kotiin ensimmäiseksi heidät huomio kiinnittyi hiuksiini, kaikki olimme innoissamme niistä.

-

Olin ollut tähän asti 5 päivää kotona, ja tuli viikonloppu. Viikon loppu meni taas herkkujen syömisee. Maanantaina koulupäivänä, olin laittanut uudet äitini ostamat vaatteet, ja hiukset hyvin, näytin eri ihmiseltä. Olin päästä varpaisiin uusissa vaatteissa, jopa kengät. Kun olin autossa matkalla kouluun lähetin mun, jiminin, jonginin, sehunin ja yoongin ryhmächattiin viestin "tuun tänää kouluu ;)" tämän lähetettyä muut olivat ihan innoissaan.

Kun saavuttiin pihalle, nousin autosta ja vilkutin taas iskälle ja kävelin pihalle. Ketään ei ollut pihalla joten luulin että oon etuajassa, en ollukkaan. Katsoin rannekelloani ja se näytti 8:35, olin 5 minuuttia myöhässä, mut ei se haitannut koska kuitenkaan ei oltais vielä päästyny luokkaan. Kun astuin ovesta sisään ja sen pamahti kiinni heti sillä sekuunnilla kaikki oli kääntyny muhun ja veti henkeä näkemästään.

"t-tuoko on... chanyeol.." kuulin kun yks tyttö sanoi ja alkoi punastua kun käännyin häneen päin. "CHANYEOOOL" kuulin huutoa joka lähestyi minua, se oli jimin. Jimin juoksi niin nopeasti kuin pysty ja sitten tämä halasi minua ja pussasi poskelle.

"En oo nähny sua tyylii vuotee, oli ikävä veljeäni, ja ihan helvetin hienot hiukset" jimin sanoi ja kiristi otettaan. "kiitos.." sanoin ja naurahdin.

"CHANYEOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOLLLLLLLLLLL" kuulin huudon joka oli entistä kovempi, se oli yoongi. Yoongi juoksi kuin joku usain bolt ja halasi minua. "minulla oli ikävä, ja sun hiukset on swäääg" yoongi sanoi hymyillen ja taputti selkääni. Kävelin kaapilleni ja meijän luokkalaiset pojat kehuivat hiuksiani, se piristi mun päivää tosi paljon

Kun avasin kaappini ja otin tarvittavat jutut olin kävelemässä luokkaan. Keskellä käytävää nään kaukaa jonkun pojan tulevat niin nopeesti, ettei häntä voinut tunnistaa, juoksi jopa yoongia nopeemmin.

Kun näin hänet kunnolla tajusin sen olevam baekhyun. Baekhyun kunnolla törmää muhun, kuin kaksi autoa ois törmännyt toisiinsa. "chanyeol, ikävöin sinua.." baekhyun sanoi hiljaa ja halasi minua edelleen. En tiennyt miten pitäisi reagoida joten halasin takaisin. Kun baekhyun päästi otteestaan huomasin hänessä....kyyneleitä. Baekhyun itki, ja itki, itki niin paljon että hänen kasvonsa kovettuivat. Olin ihan shokissa baekhyunin reaktiosta, en tiennyt että minulle luokkalainen, ystävä voisi ykävöidä näin paljon, en oo koskaan kokenut miltä tuntuu kun joku ikävöi minua. Baekhyunin silmät oli itkusta punaset "et tiiä kuinka monta päivää itkin koska mulla oli ikävä sinua" baekhyun sanoi sen ihan silmät kiinni omissani. "baekhyun.." sanoin hiljaa kun tuijotin baekhyunin silmiä.

Silloin hän uudestaan halasi minua, ja halasin takaisin, musta oli kiva että jollakin oli oikeasti ikävä minua.

Baekhyun oli koko loppu päivän kiinni minussa. Baekhyunin reaktio vaikutti minuun, jollai tavalla, sinä päivänä tunteeni taas sekosivat. Kemian tunnilla tehtiin taas jotai testejä jonka tein baekhyunin kanssa, homma onnistui aluksi hyvin mutta sitä lensi silmääni ja silloin toinen silmäni pimeni. "auhh mun silmä!" huusin ja opettaja soitti ambulanssin, huomasin toisella silmällä baekhyunin panikoituneen ja yritti auttaa jotenkin.

Kun olin sairaalassa istuin jossai tuolin päällä ja lääkäri tarkasteli silmääni. Lääkäri pyysi minua mennä makuulle ja meninkin. Kun lääkäri pisti jotain ainetta pimeään silmääni hän pyysi sulkemaan silmäni ja samalla kun suljin nukahin.

Heräsin 2h päästä ja näin taas molemmilla silmilläni. Oltiin vielä hetken sairaalassa ja päästiin kotiin.

tää on tälläne lyhyt osa koska oon liia väsyny kirjottaa kun on yö joten tää on vähä tälläne mut seuraava on sit pitempi, ja sori joistaki kirjotusvirheistä mitä tulee, oon vähä laiska korjailemaan niitä, heh.