Viola on saanut tarpeekseen kaupungin vilskeestä ja haluaa viettää kesänsä rauhassa maaseudulla. Rauha on kuitenkin kaukana, sillä kummalliset tapahtumat johtavat toiseen ja hän päätyy selvittämään kuka; tai mikä häntä jahtaa.
Kyynel valahtaa poskelle. Vaikka olenkin aika rohkea ja uskallan tehdä monia asioita, on minullakin omat pelkoni.
Oops! Ang larawang ito ay hindi sumusunod sa aming mga alituntunin sa nilalaman. Upang magpatuloy sa pag-publish, subukan itong alisin o mag-upload ng bago.
Pimeä; se synkkä tyhjyys, kun ei näe eteensä, ei yhtään tiedä mitä vastaan tulee. Se pelottava tunne, kun jokainen aisti herkistyy ja kuulee pienimmänkin risauksen. Ja se hirvittävä mielikuvituksen purkaus... mitä siellä synkkyydessä voisi olla.
Hapuilen epätoivoisesti jotain hyödyllistä paitani taskuista. "Ei voi olla!?" huudahdan. Tunnustelen pientä laatikkoa taskuni pohjalla. "Ole se, ole se", rukoilen mielessäni.
Kiljaisen riemusta. Arvaukseni osui oikeaan. Tulitikkuaski! Onko onneni kääntymässä... Raotan kantta ja huomaan sisällä olevan kolme tulitikkua.
Kerään takanani olevia risuja ja laitan ne pinoon. "Nyt ette petä minua", katselen tulitikkuja paheksuvasti. Ensimmäinen risahtaa kahtia. Toinen tipahtaa märälle sammaleelle, mutta kolmas; kolmas pieni tulitikku saa aikaan jotain ihmeellistä, jotain kauan kaivattua; tulen.
Lisään koko ajan puita pitääkseni tulta yllä... jos se sammuisi, niin... en itseasiassa tiedä mitä tekisin, varmaan löisin varpaani kiveen, tai jotain sen tapaista.
Kun ihana lämpö syöksyy sisälle kehoon, se vaan... se saa aikaan toivoa; toivoa siitä, että pääsee vielä lämpimään, mukavaan ja turvalliseen kotiin perheen luo.
Minua alkaa väsyttää, jälleen kerran. Yhtäkkiä tuntuu, että silmäluomet ei vaan pysy auki; ne tuntuu niin raskailta. Koko keho tuntuu lopen uupuneelta ja tekee mieli lepuuttaa silmiä, ihan pienen hetken.... tosi pienen...todella todella pienen....
Jotain limaista ja märkää valuu kasvojani pitkin. Haukottelen suuresti nukuttuani makeasti. Räpyttelen silmiäni, kun tunnen raskaan, kostean hengityksen. Näen sumeasti, jonkun tumman möykyn suoraan edessäni. Hieraisen silmiäni, kunnes tajuan mikä se on..... kauhukseni tiedän mikä se on...
