Criminal

#1

Criminal

~~

Odotin. Huokaisin raskaasti ulos, puhaltaen samalla loput tupakansavut keuhkoistani pihalle. Seisoin yksikseni syrjäisellä kujalla, nojaten mustalla nahkatakillani puinaisen tiilirakennuksen kuraista seinää vasten, heittäen tumpin käsistäni maahan. Sohin hieman käsilläni mustiksi värjättyjä sotkuisia hiuksiani, jonka jälkeen nostin pilottilasini valkoisen T-paitani kaulukselta kasvoilleni, peittämään laskevan auringon viimeiset säteet. Potkin jalkojeni juuressa lojuvia pikkukiviä nostaen takkini hihaa massiivisen rannekelloni päältä, tarkistaakseni kellon ajan. Katsahdin taakseni kuullessani yhtäkkiä raskaita askelia, samalla painaen kämmeneni vaistomaisesti nyrkkiin. Katsahdin taakseni avaten nyrkkini ja kääntyen ympäri tulijaa kohden.

"Clifford?" , tulija kysyi, ja nyökkäsin vastaukseksi. Tuo otti askelia lähemmäksi minua ja seisoi pian jo puolen metrin päästä minusta. Katsahdin ympärilleni varmistaakseni että olimme kujalla kaksin, jonka jälkeen hieraisin muutaman kerran vasemman käteni peukaloa, etusormea ja keskisormea vastakkain. Tulija kaivoi revenneiden housujensa taskuja etsien setelinippuaan. Ojensin oikean käteni nuorelle, ruipeloiselle pojalle joka oli vetänyt mustan hupparinsa hupun päähänsä. Pojalla oli ehkä ikää seitsemäntoista helvetin lyhyttä vuotta, minun tienneen pojan jo viisitoistakesäisestä näissä busineksissa. Hän pian tarttui minua kädestä puristaen sitä kätellessään, jonka jälkeen sujautin juuri saamani, ryttyyn menneet setelit oman nahkatakkini taskuun. Katsoin poikaa hänen vaalean ruskeisiin silmiin avaten nahkatakkini vetoketjua hieman alemmaksi, jonka jälkeen sujautin käteni povaritaskuun tarttuen pieneen minigrip pussiin. Pidin sitä käteni nyrkissä ojentaen sen jälleen pojalle. Poika piti nyrkkini alla avonaista kämmentä, minun pian pudottavan siihen noin muutaman gramman painavan kannabiksen kukkaosan. Pojan synkkä ja väsynyt ilme muuttui pian hieman eloisammaksi samalla sujauttaen juuri saamansa pienen pussin taskuihinsa jonka jälkeen kaivoin vielä uudelleen taskujani etsien toista minigrip pussia, mutta tämän sisältö oli hieman erilainen. Viisi pientä, väreiltään haalean pastillisia nappeja. Sujautin ne suoraan tuon pojan taskuun.

"Jos tarvitset vielä joskus jotakin, ilmottele" , sanoin kätellessämme kauppojen päätyttyä pojan nyökätessä varmasti, jonka jälkeen lähdin kävelemään takaisin pääkadulle kädet ristittynä rintakehälleni, josta olin hetki sitten kääntynyt kyseiselle kujalle.

Päästyäni takaisin ihmisten ilmoille, kaivoin rahat taskusta johon ne olin sujauttanut, etsien samalla lompakkoani tummien farkkujen takataskusta. Laskin rahat yhteen sujauttaen ne sitten lompakkoni väliin. Isohinta vähäisestä määrästä mitään, mutta kaikki voivat varmasti luottaa laatuun. Pieni, huomaamaton hymy nousi nopeasti suupielilleni, suoristaen takkini kaulusta. Katsahdin jälleen rannettani koristavaa kelloa, todetessa itselleni mielessäni, 'juuri ajoissa'.

Pysäytin mustan juuri käsin pestyn moottoripyöräni muiden tavoin siistiin riviin, nousten sen päältä pois napaten vielä lopuksi avaimeni lukosta ja sujautin ne taskuuni. Aurinko oli laskenut jo tässä vaiheessa iltaa kokonaan, värjäten taivaan haalean oranssiksi. Kävelin muutaman metrin moottoripyöräni luota avaten nahkatakkini vetoketjun samallakuin vetäisin raskaalta näyttävän puuoven auki, ja astuin sisään tummaksi sisustettuun biljardi baariin. Etsin katseellani muita kerhon väreihin ja nahkatakkeihin pukeutuneita jäseniä. Huomattuani heidät, rytistin kulmani ja painoin samantien käteni nyrkkiin ja pamautin rystyseni edessäni olevaan suureen betoniseen vaalean harmaaseen tolppaan, rystyseni reveten auki, ja veren alkaen valumaan.

"Ei saatana!" , karjaisin samalla kuin pudistin valuvan veren rystysistäni. Veri jatkoi vuotamista, kävellessäni muiden luokse katseellani yrittäen tappaa tuota yhtä vaaleahiuksista kusipäätä.