J-Hope Ep.4

222 13 2
                                    

Sinulla on yksi lukematon viesti.

Hejj! Sinä varmaan olet Julia ihmettelet varmaan kuka olen hehe ei hätää sain numerosi Kookilta.
Voidaanko tavata jossain rannalla vaikka en halua olla mikään oudon kuuloinen voit ottaa Kookin mukaan jos sua pelottaa XD
Mutta nähdään rannalla kello 20:00 illalla auringonlasku alkaa silloin.
Heippa toivottavasti nähdään.

TV: Tuntematon.

Julia luki viestin ja tajusi että se on joku Kookin kaveri mutta päätti silti soittaa Kookille varalta.

Julia: Hallo. Kooki?

Jungkook: Hallo hallo. Kooki tässä mikäs nyt?

Julia: Ootko sä jakanut kellekään mun numeroa?

Jungkook: Ehkä ja ehkä en.

Julia: Eikun oikeesti joku laittoi mulle viestiä ja sanoi että sai numeron sinulta.

Jungkook: Okei okei en ole antanut mutta laitoin jääkaapille sun numeron.

Julia: Miksi sä niin teit?!

Jungkook: Koska Jin ja RM ja Jimin saisi sun numeron ja ihan muuten vaan

Julia: Asuuko siellä muita kun sinä ja he?

Jungkook: Kyllä täällä asuu viel J.........

Ja yhtä äkkiä puhelu sammui Kookilta taisi loppua akku ensin mietti Julia sitten hän mietti että pisti tahallaan luurin korvaan.
Julia kuitenkin oli sitä mieltä että hänellä loppui akku.

Julia jäi miettimään että hänenkin nimi saattaa alkaa J kirjaimella. Ja alkoi ajattelemaan ääneen.

Julia: Uhh... Minua jännittää oispa kello jo 20:00 illalla mutta se on vasta 17:06 Taidan nukahtaa hetkeksi aikaa.

Julia käpertyi palloksi sängylleen ja nukahti.

Jonkun ajan päästä kello oli 19:30. Julia heräili pikku hiljaa kunnes kuulin jonkun äänen.

Jin: Awwww. Sinä olet ihan sika söpö kun nukut.

Julia: Kääk! Oikeesti lopettakaa säikäyttäminen ja miten sinä tänne pääsit?

Jin: Isäsi päästi ollaan hänen kanssa hyviä ystäviä nytten. Ja muuten minun piti antaa kyyti sinulle rannalle nytten. Eiköhän lähdetä?

Julia: Häh siis paljon kello on? Ääk! Se on jo 19:40
Mennään.

Jin hihitti yksin.

Kun kaksikko pääsi matkaan tuli synkkä hiljaisuus.

Jin: Kerro minulle vähän itsestäsi missä äitisi on?

Julia: Ai minun äiti on poissa hän menehtyi auto onnettomuudessa.

Jin: Ai anteeksi että kysyin tuommoista suuret osaan ottoni.

Julia: Ei se mitään.

Jin: Onko sinulla sukulaisia?

Julia: Joo on minulla pari yksi asuu täällä päin mutta on kai jossain lomalla tai jossain nytten.

Jin: Okei sepä mukavaa. Mutta perillä ollaan pidä hauska soita jos tarviit jotain olen tuolla kahvilla.

Julia: Okei kiitos moikka.

Jin: Moikka.

Kun Julia oli päässyt autosta ulos hän käveli rannalle päin aurinko oli just laskemassa ja siellä oli vain kaksi tai kolme ihmistä.

Julia huomasi pojan istuvan hiekalla yksin ja katsovan merelle päin. Julia käveli varovasti lähemmäs ja oli jännittynyt jos se ei ollut oikea ihminen.

Poika: Hei sinä taidat olla Julia. Käy istumaan.

Poika sanoi ja katsoi samalla merta.
Julia istahti pojan viereen varovasti.

Poika: Olet aika hiljainen ei sun minua tarvitse pelätä.

Julia kääntyi poikaan päin jä näki kauniin naaman.

Julia: Saanko kysyä mikä on nimesi?

Poika: Toki olen J-Hope. Sinähän olit Julia.

Julia: Joo olin ja okei. Miksi muuten halusit tavata rannalla muitten kanssa olen tavannut joko oven välityksellä tai puhelimen vaihdon kanssa ja sitten RM hyppäs vaan eteen ja Jin oli autossa.

J-Hope: Hehehe halusin rannalla koska täällä on rauhallista ja kaunista. Voi rauhoitella iteensä täällä ja voi purkaa murheet.

Julia kuunteli J-Hopea ja ihaili hänen rauhallisuutta. Vihdoin hän löysi jonkun joka haluu olla rauhassa ja miettiä asioita jotka painaa mieltä.

Julialle tuli mieleen äiti jonka menetti auto onnettomuudessa. Julialle tuli kyyneleet jo ajatuksesta kuinka hän ikävöi häntä.

J-hope: Onko kaikki hyvin? Kerro murheesi minulle kuuntelen sinua.

Julia: Menetin äitini auto onnettomuudessa ja nyt on kamalan ikävä häntä tekisin mitää vain jos saisin kerran vielä elämässäni sanoa hänelle kuinka kovasti rakastin häntä ja olen pahoillani kaikista riidoista.

J-Hope: Hei tule tänne on luonollista surra ja lupaan hän kuuntelee sinua juuri nyt.

J-Hope meni lähemmäs tyttöä ja jäi halamaan tyttöä niin pitkään kunnes tyttö haluaa päästä pois.

Julia: Miksi kaikki on niin kilttejä minulle olen outo tyttö jolla ei ole sisarruksia asun yksin isäni kanssa ja muutin tänne takaisin Lontoosta.

J-Hope: Kuules kaikki on kilttejä sinulle koska olet hellä ja suloinen tyttö. Ja on sinulla sisar minä pidä minua niinkuin olisin sinun veljesi.

Julia hymyili ja katsoi merta päin samalla kun J-Hope halaa häntä.

Julia nukahti J-Hopen kainaloon.
J-Hope soittaa Jinille että hakee Julian ja vie kotiin.
Kun Jin saapui J-Hope kantoi Julian autoon ja lähti itse kävelemään kohti kotia.
Jin lähti viemään Julia kotiin autolla. Kun he pääsivät Julian talolle Julian isä odotti Jiniä ulkona.

Julian isä: Kiitos Jin että jaksoit tuua hänet kotiin.
Pystytkö autamaan kantamaan hänet sisälle sohvalle nukkumaan minä en pysty kun käsi on kipeä.

Jin: Toki ja ole hyvä.

Jin kantoi Julian sisälle sohvalle ja peitteli hänet viltillä ennen lähtöä hän antoi suukon Julian otsalle ja sanoi.

Jin: Nuku hyvin Julia.

Kun hän oli Julian nostanut sohvalle Jin lähti kävelemään ovesta ulos ja kuuli Julian isän äänen huutavan perään.

Julian isä: Jin odota!! Tässä sinulle kiitos raha.

Jin: Ei en ota rahojanne olen Julian kaveri ja en ota rahaa vastaan että olen hänen kaveri.

Jin hymyili ja lähti kävelemään autolle päin. Autolla hän vilkutti Julian isälle ja istui autoon ja lähti.

 Autolla hän vilkutti Julian isälle ja istui autoon ja lähti

Ups! Ten obraz nie jest zgodny z naszymi wytycznymi. Aby kontynuować, spróbuj go usunąć lub użyć innego.





Jooooo tässä tää sitten on toivottavasti pidätte😋😇😇🌸

YOU ARE MINE!! ^^Opowieści tętniące życiem. Odkryj je teraz