I Am Me Only With You

2》

Istun kuluneella nahkasohvalla Annikan, Svenin ja Caprinan kanssa.
Olen kuullut jokaisen yhdeksän muun nuoren nimen, mutta vain nuo kolme niistä muistan. Sven on Saksasta kotoisin, Caprina Italiasta ja Annika Norjasta.

- No tota mun äiti oli siis kai öö ollu jotai kaheksa ja puol kuukautta raskaan ja sitte mää vaan päätin tulla!! Miettikää kui aikasi!! Ei ees yheksää kuukautta!! Caprina selittää meille kädet heiluen, ja pysähtyy hengittämään: - Mutta kuitenki. Sitte kun mää olin syntyny ja olin äitin mielestä niin odottamaton niinko sillä hetkellä nii anto mun nimeks sitte Caprina. Ja se siis tarkottaa arvaamatonta. Mut en mä luonteeltani oo. Tai ainakaa omast mielestäni, Caprina selittää meille ja me vain nauramme. En edes ole täysin  varma miksi, mutta kun pienikokoinen tyttö selittää jotain niin nopeaa ja koko vartalonsa heiluen... se on huvittavaa!

Caprina alkaa myös nauramaan, ja vatsalihaksiini sattuu. Olen alkamassa selittämään oman nimeni tarinaa, kun Marko ja Lessasux astuvat sisään:
-Kaikki koolle kiitos.

Jokainen meistä liikahtaa muutaman askeleen lähemmäs, ja kuuntelemme tarkkaan, vaikka jokainen tietää mistä on kyse.

-Tehtävä numero kaksi alkaa pian. Jaamme teidät kahteen ryhmään, johon kumpaankin tulee viisi henkilöä, Marko selostaa: - On siis kyseessä ryhmätesti, jonka avulla tiedämme tapanne toimia muiden ihmisten kanssa. Lessasux, vos potest incipere (Voit alottaa).

- Priit,  Chevalier, Annika, Rahel ja Caprina! Lessasux julistaa ensimmäisen ryhmän nostellen nimilappuja hatusta ja Marko jatkaa:
-Toiseen ryhmään kuuluu siis Doru, Sana, Sven, Bastian ja Teofil. Menkääpä kaikki ryhmienne luo.

Istuudun Svenin kanssa kolmen hengen poikaporukan luo, ja esittelemme itsemme nopeasti uudestaan. Saan kaikista muista hyvän vaikutelman, paitsi Teofil vain istuu nurkassa murahdellen. Jo alusta asti hän vaikuttaa ylimieliseltä, mutta mikäs olen itse tuomitsemaan muita.

-En tiedä voiko tätä kunnon testiksi sanoa, mutta teidän täytyy antaa toistenne kehua ja haukkua itseänne, kuin testaten henkistä vahvuuttanne. Tehkää sen jälkeen luottotestit, ja tulkaa ryhmänä luokseni. Kiitos, Marko sanoo, kumartaa Lessasuxin kanssa ja molemmat lähtevät pois.

Vilkuilen toista ryhmää vähän huolissani, kunnes Doru alkaa puhua:
-Alotetaanks musta, et tää lähtis käyntii, okei?

Nyökkään ja mietiskelen ensin hiljaa päässäni asioita, kunnes olen valmis:
- Mä en tunne sua tai mitään mut oot tosi ilosen olonen ja se on kivaa. Mut musta sä oot välillä tosi pimee tai kun meet vaan tosi hiljaseks ja silleen. Mut en tarkota pahalla!! selitän hiukan panikoiden, muiden nyökkäillen mukana.

-Eiks muuta? Doru kysyy hämmentyneenä kun kukaan ei sano mitään: -Perkule mää aattelin et te ootte rasistei paskoi kaikki ketkä haukkuu mut iha rappiol mut ei! Kiitti! Sitten Sana!

-Ärhäkkä persoona, Teofil aloittaa sanoen ensimmäisen kerran mitään.
-Mä tykkään sun vaatteista ja sitte sul sopis hyvin lasit ja oot tosi kiva, Sven vain toteaa hymyillen.
-Oot sä ny perkuleen kuuma jos aletaa sil linjal menee, Bastian sanoo ja vinkkaa silmää, joka saa minut punastumaan.
Tyydyn vain kiittämään ja kierros jatkuu niin kauan kunnes olemme valmiita luottamustestiin.

Jokainen kaatuu vuorollaan muiden syliin, ja juuri kun Sven on kaatumassa kuuluu suuri tömähdys. Vittu.
Toisen ryhmän Rahel makaa maassa kiroten mutta samalla hymyillen:
-Jatketaas ny, Rahel vain huudahtaa lattialta ja saa meidät kaikki nauramaan.

Pian Lessasux saapuu huoneesemme:
-Venite ad devorandum (tulkaa syömään)!
Lähdemme kaikki seuraamaan häntä, mutta jään odottamaan Annikaa ja Caprinaa.

-Miten sul meni? Annika kysyy heti kun pääsee luokseni.
-Ihan hyvin kai, et ei ne sanonu muuta kun et pukeudun oudosti. Entä teil? vastaan samalla kun Caprina kävelee luoksemme selittäen jotain Priit nimiselle pojalle.
-Ihan super hyvin! Siis mua kehuttiin vaan kokoaja ja Caprina iski silmät jo tohon Virolaiseen Priit jätkään, Annika selittää minulle ja luo merkittävän katseen Caprinaan joka jo lääppii 'huomaamattomasti' Priitiä. Repeän nauruun Annikan kanssa, jatkamme muiden seuraamista ruokasaliin.

Istumme kaikki pienehkössä huoneessa syöden keittoa. Marko ja Lessasux selittävät edessämme seuraavasta testistä, joka alkaisi huomenna. Saamme lähteä yöksi kotiin tai hotelliimme, ottaa kaikki mitä tarvitsemme ja palata huomenna aamulla takaisin.
Istun Annikan ja Dorun välissä, ja kumpikin puhuu lakkaamatta ylitseni toisilleen. Marko on lopettanut puhumisen, ja Annika istuu hetken paikoillaan, kunnes alkaa selittään minulle hotellistaan.

-Mä toin varmaan kaikki mun tavarat sinne, ja silti siel oli tilaa!! Se oli samaa kokoo mitä meiän koko talo Norjassa ja sun on pakko nähä se! Annika selittää, ja minä vain nyökkäilen ja hymyilen samalla.

Kahdeksan aikaan sanon heipat kaikille, ja jokainen lähtee omaan hotelliinsa ja minä kotiin. Halaan Annikaa ja vilkutan Caprinalle, joka nuolee jo Priitin kanssa vähän kauempana muista. Muut astuvat pieneen bussiin, ja minä kävelen skootterini luo. Isken avaimet virtalukkoon, ja lähden pois.

-Mater (äiti)! huudan samalla, kun astun sisään pieneen eteiseemme. Äiti juoksee kukikas esiliina päällään halaamaan minua nauraen.
Äiti selittää kaikesta, mistä olen jäänyt paitsi. Koiramme Sam oli karannut, mutta palannut takaisin. Isä oli saanut ylennyksen, ja joutuu nyt matkustamaan vielä enemmän. Serkkumme olivat etsineet minua, eivätkä olleet sanoneet miksi.

-Mutta rakas, mitä sinun kävi? äiti hiljenee hetkeksi, ja katsoo suoraan silmiini. Se on periaatteessa pelottavaa, mutta periaatteessa ei.
-Mä en oo varma. Mulle laitettiin tatuointii, hoin vaan dolor est amicus (kipu on ystäväni), ja sit kaikki pimeni, selitän äidin tuijottaessa minua. Hän vain nyökkää, toivottaa hyvät yöt, ja minä lähden yläkertaan keräämään tavaroitani.

Katson puhelintani ensimmäiseen kertaan tänään, ja näen viisi viestiä ja kahdeksan vastaamatonta puhelua Justinilta, ja hymyny leviää korviin asti.

Hyvää huomenta rakas<33

Voinks mä tulla teille?

Sori mä unohdin että sulla oli se työhaastattelu! Onnee sinne:D

Hymyilen pienesti ensimmäisten viestien kohdalla, mutta kun luen viimeisintä, sydäntäni viiltää.

Työhaastattelu.

Laitan puhelimen pois vastaamatta Justinille, ja kaivan esiin suuren HH:n putkilaukkuni. Alan heitellä vaatteita ja muita tavaroitani sinne. Kyyneleet kohoavat silmiini ja käteni tuntuvat voimattomilta. Mä oon pahoillani.

En käy suihkussa, pesen vain hampaat, asetan herätyksen ja kömmin pyjamassani sänkyyni.

Anteeksi. Oikeasti.

Herään aamulla pieneen päänsärkyyn ennen herätystäni, mutta nousen suoraa ylös, ja juoksen alas. Teen itselleni yhden avokadoleivän, ja juon kahvia. Kuuntelen musiikkia hiljaisella, ihan vain rauhoittaakseni itseäni. Kaivan puhelimen esiin, ja vastaan vihdoin Justinille.

Huomenta:) Sori, mulla meni eilen myöhään mut se haastattelu meni hyvin! Meen tänään vielä johonkin jatkotestiin, ja sen jälkeen näkee mitä käy. Oot tärkee<3

Sydämeni pamppailee, ja tulee huono olo. Painan pientä nuolta, ja viesti lähtee. Suljen puhelimen ja painan kädet kasvoilleni.

Yheksältä hyvästelen äidin, ja lähden taas Lessasuxin luo. Tälläkertaa olen ensimmäisenä paikalla ja jään oven ulkopuolelle odottamaan muita. Priit ja Doru saapuvat taxilla heti jälkeeni. Nauramme kaikelle tyhmälle siihen asti kun kaikki ovat koolla. Teofil koputtaa oveen, ja astumme kaikki sisään hymyillen.

**

Jeesjees, se on nyt siinä! Seuraavaksi luvassa extra luku, jossa on nyt kyseessä hahmoesittely, joka ei ole mitenkään ylitärkeä, ja sen voi skipata. Jatkossa extroissa voi olla jonkinlaista bonustekstiä, selvennyksiä, muiden näkökulmia, isompia flash backeja yms yms. Eipä mulla muuta, kiitos<3

@vitunmulkku