1. "Kotibileet"

212 23 8
                                    

Hoseokin nk:

Olin ollut vasta kaksi kuukautta uudessa koulussa. Vanhempani erosivat kesälomalla koska isäni ei hyväksynyt sitä että äitini tuli kaapista ulos biseksuaalina.

En ollut koskaan ennen muuttanut koko 15 vuotta kestäneen elämäni aikana ja tajusin vasta nyt kuinka vaikeata minulle oli tehdä uusia ystäviä. Ennen ystäväni olivat ne samat joihin tutustuttiin ensi kertaa joskus päiväkodissa. Ei minun ole tarvinnut tehdä uusia ystäviä. Nyt sitten olin luokan hiljainen ja yksinäinen homopoika.

Eräänä tylsänä ja yksinäisenä launtai-iltana päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja lähteä erään luokkalaisemme kotibileisiin. Talo oli melko suuri ja täynnä meluisia nuoria. Kaduin heti paikalle tulemista, seisoessa yksin ihmisten keskellä. Minua ahdisti olla meluisten, tanssivien ja suutelevien heteroparien keskellä.

"He-hei, Eiks sse oo Jung Hoseok!" yksi luokkalaiseni; Kim Taehyung huusi musiikin yli. Hänestä tuskin sai selvää melun ja hänen kännisen sammalluksen läpi. Hän otti olkapäästäni kiinni kuin olisimme jotain vanhoja tuttuja ja ahdistuneena yritin vain hymyillä.

Taehyung hoiperteli paikoillaan kunnes joku minulle tuntematon poika ilmestyi ihmisten välistä. Poika tuntui olevan luokkaa alempana ja lyhyempänä, hänellä oli selvästi vaikeuksia vetää hoiperteleva känniläinen minusta irti.

"Älä välitä siit, se on vaa kännis", poika sanoi. Taehyung kompastui jalkoihinsa ja poika nopeasti tyrkkäsi käsistään punaisen muovimukin syliini ja otti kaatuvasta Taehyungista kiinni.

"Älä nnyt!! Kaikki on ihann...", Taehyung jatkoi ja romahti pojan otteesta maahan, pään kolahtaen muiden jalkoihin. Katsoin Taehyungia ja hänen ystäväänsä kiusaantuneena. En tiennyt mitä piti tehdä ja tunsin lukuisia ihmetteleviä silmäpareja selässäni joten lähdin ennen kuin porukkaa alkoi kerääntymään sen enempää ympärillemme. Minua ahdisti.

"Tiäks mis tääl on vessa?" kysyin yhdeltä luokkalaiseltani, Park Jiminiltä. Hän jutteli kavereittensa kanssa ja toivoin etten häirinnyt häntä.

"Hoseok! Sä pääsit! Ylhääl on ainaski kylppäri", hän sanoi ystävällisesti hymyillen ja nyökkäsin kiitoksen.

Yläkerrassa oli paljon rauhallisempaa, vaikka oli sinnekkin löytänyt pari juttelevaa jätkää ja joku nuoleskeleva pari. Yritin avata kylpyhuoneen ovea mutta se oli ilmeisesti lukossa. Toinen jätkistä kertoi että yläkerran makuuhuoneessa pitäisi olla vielä toinen kylpyhuone.

Avasin makuuhuoneen oven ja onnekseni sinne ei ollut päätynyt mikään kiimainen pari, vaan se oli tyhjä.

Huone oli iso ja hieno ja sen perällä oli kaunis musta piano. Huone selvästi kuului jollekin teinipojalle sisustuksen ja tapettia peittävien bändijulisteiden ja lattialla lojuvien vaatteiden perusteella.

Katsahdin nurkassa olevaan kokovartalopeiliin ja tajusin vieläkin piteleväni sitä mukia minkä se poika oli minulle alakerrassa käteeni tykännyt. Haistoin mukin sisältöä ja kavahdin. Se haisi vahvalta alkoholilta. Kiusaantuneena jätin sen nopeasti vieressä olevan lipaston päälle. En ollut kovinkaan tuttu alkoholin kanssa.

Katsahdin jaloissani olevia satunnaisia papereita ja nostin kiinnostuneena yhden. Tajusin niiden olevan laulun sanoituksia. Mietin oliko hyvä idea lukea jonkun toisen juttuja mutta uteliaisuuteni vei voiton.

I just shout outloud to the world that everything is gonna be alright
but the world gives me fear

Because of the others' standard of success, my worries spread like cancer again

God damn it

Laugher starts to spread
My heart gets happier
This moment feels like it'll last forever

Lumihiutale | YoonSeokDonde viven las historias. Descúbrelo ahora