Noniin mikäs tässä seisoessa hotellissa ja miettiessä mitä tekisi seuraavaksi. Miksi edes yritän etsiä Louisia. Voisin vain lähteä takaisin kotiin ja koomata yksinään. Ei minua kukaan jäisi kaipaamaan.
Niin myös kävi. Palasin kotiin. Lähiaikoina en ole tehnyt mitään. Maannut sängyllä ja haukannut välillä vähän evästä. Todellakin vähän, huomaan ja tunnen laihtumiseni. Vaikka en ole koskaan mikään lihava ollut niin tämä menee jo hieman yli. Mutta miksi vaivautua nousemaan. Siihen ei ole mitään syytä. Toki voisin käydä moikkaamassa äitiäni, mutta ei jaksa.
Hitaasti ja vaivallisesti raahaudun kylpyhuoneeseen, ja kun tarkoitan raahautumista makoilin lattialla ja vedin itseäni käsillä kohti kylpyhuonetta. Otan pikaisesti vaatteet pois, kunnes saan oksennusreaktion vartalostani. Luuranko sanoisinko.
Pikaisen oksennuksen jälkeen nousen ja menen suihkuun, yrittäen välttää katsetta vartalooni. Suihkuttelun jälkeen menen makuuhuoneeseeni ja valitsen gollegehousut ja hupparin päälleni. Rentoa, mutta peittävät ainakin vartaloni.
Pari viikkoa kuluu, mutta kotona olen pysytellyt. Sama rutiini jokapäivä, ellen vaivaudu menemään suihkuun tai baariin. Baariin sentään vaivaudun menemään ja siellä juominen meneekin hieman yli. Okei tuo hieman sana oli lievennys mitä todella teen.
Eräs aamu heräsin keittiön pöydältä. Se oli hauska aamu, koska se aamu muuttuikin illaksi ja siinä minä olin kokopäivän makoillut, keittiön pöydällä. Paitsi välillä jyrsein pähkinöitä mitä kulhossa oli, mutta nekin ikävä kyllä loppuivat. Surullista, sanoisinko.
Raahaan itseni kylpyhuoneeseen, taas. Yhtäkkiä katseeni osuu johonkin kiiltävään, puukko. Mitä hemmettiä se täällä tekee. Niin joo, yhtenä iltana kun palasin baarista kotiin, kuulosti hyvältä idealta vetää käsi auki. Oli aamulla erittäin hämmentävää herätä pienehköstä verilammikosta, mutta onneksi muistikuvani palasi.
Otan puukon, asetan sen ranteelleni ja painan sen ihon alle niin, että tuntuu. Parkaisen kivusta, mutta teen viivani loppuun. Tatuointi raukat, itseäni en sanoisi raukaksi, vaan säälittäväksi luuseriksi, jota kukaan ei kaipaa.
Sama asia olisi kuolla pois.
