~Älä hylkää mua ~ Yoonmin~

Osa 3.

(Yoongin nk)
Me oltiin virallisesti yhessä oltu jo pari viikkoa Jiminin kanssa, yleisesti ihmiset ihmetteli mitä mä, joka ei pelännyt mitään eikä välittänyt mistää, rakastuin ihmiseen joka oli hauras ja pelkäs melkee omaa varjoaankin, mutta tuon lempeys ja rakkaus sai mut haluaamaan olemaan tuon kanssa.

Tuo ei ikinä sanonut pahaa sanaa kellekään tai ikinä satuttanut tahallaan ketään. Tuo varmaan oli kiltti omalle vihollisellekkin.

Mä selasin Jimin pöydän ääressä puhelinta kun tuo oli suihkussa ja sain ajatuksen biisiin joten avasin tuon pöydän laatikon ja sen sijaan että olisin löytänyt kyynän ja vihkon löysin verisiä papereita ja linkkuveitsen. Mä todella järkytyin. "Mitä sä teet?!" Tuo oli yhtä järkyttynyt mun penkomisesta kun mitä mä olin tuon salaisuuden löytämisestä. "Jimin mitä tää on?" Kysyin. Ja joku mun sisällä sai mun kyyneleet sumentamaan mun näköä.

Tuo ei vastannut, tuo ei todellakaan osannut odottaa asian paljastumista, tuo ei todella tiennyt mitä olisi sanonut. "Jimin vastaa." Pyysin ja keräsin itseäni, koska seuraava asia mitä mun suusta pääsis olis samalla myös piste mun kuoren rikkoutumiseen. "Mä...tai siis...mulla on on paha olla..." Tuo sopersi eikä katsonut mua silmiin. Tuo näytti siltä kun olisin jättämässä tuon tai jotain. "Rakas..."

Halasin tuota ja tuo puhkesi itkuun. Koska tuolla ei ollut voimia eställä tai tuo ei jaksanut yrittää estää otin tuon kädestä kii ja ojensin sen niin että näin tuon jäljet. Tuon molemmat kädet oli täynnä viiltoja ja ne näyttivät kipeiltä ne oli myös pari viikkoa vanhoja. "Kuinka vanhoi nää on?" Kysyin tuolta. "Pari...tai...siit ...ku ...alettii.." Sain jotain sanoja tuon itkunsekaidesta äänestä selville.

Tajusin että tuo ei selkeästi ollut satuttanut itseään meidän yhdessä olon aikana. Halasin tuota. "Mä..vaan vihaan itteeni...kun ajatelin...et kukaa ei rakastais mua.." Tuo sopersi, mutta nyyhkytti vielä tiuhaan. "Mä rakastan. Mä en mitään muuta rakasta niin paljon ku sua Jiminie." Sanoin joka sai mun kyyneleen tipumaan poskelle pyyhin sen, mutta tuo huomasi ja tajusi ilmeisesti mun tosiaan tarkoittavan kyseistä lausetta. En ikinä itkenyt en koskaan.

//kertokaahan mielipiteene ja sellasta🙈jos tähän nyt tulee yhtää lukiajaa mutta kommentit olis kivoja💕💕