Kaikkea sekalaista

Hämmentävä Suomi-mittakaava

Johanna Kurkelan videolla on yli 10 miljoonaa näyttökertaa! Herra isä sentäs tätä on katottu niin paljon, jokanen suomalainen noin kaksi kertaa ja joukossa on varmasti ulkomaalaisiakin! Vähänkö cool, nyt torille :o!

Aa joku Ariana Granden video ja tässä on vasta 100 miljoonaa näyttökertaa, herran jestas, kun oon ajoissa :o

Siis hämääkö ketään muuta tämä ns. Suomi-mittakaava? Suomessa tubettaja tuntuu olevan iso siinä vaiheessa kun tilaajia on yli 30 000. Maailmalla tähän tarvitaan lähemmäs miljoona tilaajaa.

Wattpadissa on Suomessa TOSI siistiä, jos kirja ylittää sen 100 000 lukukertaa. 10 000kin on jo reippaasti. Maailmalla englanninkielisissä tarinoissa nää luvut puolestaan on moninkertaisia. Sama juttu seuraajien, votejen ja kommenttien kanssa.

Heräsin tähän vajaa kuukausi sitten törmätessäni Day6-nimiseen bändiin, joka on siis Etelä-Koreasta kotoisin. Olin jotenkin oppinut nämä Suomi- ja Englanti-mittakaavat, mutta eihän mulla korealaisista mitään hajua tietenkään ollut. Päädyin sitten siihen tulokseen, että arvailen suosiota mukautetulla Suomi-mittakaavalla, sillä kaiken järjen mukaisesti suomen ja korean kielen puhujien määrä pyörii lähempänä toisiaan kuin korean ja englannin kielen puhujien. Voitte siis varmasti kuvitella hämmennykseni lukiessani kommentteja, joista suurin osa oli luokkaa "vain 15 miljoonaa näyttökertaa, niin aliarvostettu bändi!". Mun Suomi-mittakaavanihan meni rikki siinä vaiheessa täysin. 15 miljoonahan kuulostaa ihan törkeän isolta luvulta, jösses sentään. Googlailin sitten vähän Etelä-Koreassa asuvien määrää ja älysin mun arviointivirheeni johtuvan. mm. siitä, että koreankielisiä olikin enempi kuin olin olettanut. Lisäksi en tietenkään ollut huomioinut k-popin maailmanlaajuisen suosion kasvua ja muita vastaavia tekijöitä.

Samanlainen hämmennystilanne on ollut myös The Rose- ja Dreamcatcher-nimisten bändien kanssa, jotka ovat myös Etelä-Koreasta kotoisin.

Ratkaisuna pyrin sitten syventämään taustatietoani tutkimalla isoimpien k-pop-bändien saamia näyttökertoja sun muita ja hämmennyin entistä enemmän. Hämmennystä aiheutti myös yhtiöiden vaikutus bändin tunnettavuuteen ja ties mikä muu. Pelkästään esim. ulkonäön vaikutus bändin/yhtyeen/artistin ja eri jäsenten suosioon tuntui olevan huomattava. Ei Suomen musakulttuuri oo läheskään samalla tasolla. Siis tällaisia yksityiskohtia mun vain on haastavaa ymmärtää vieraan maan musiikkikulttuurin tutustuessa :D

On se kulttuuri sitten kumma juttu. Ehkä onkin odotettua haastavampaa muodostaa minkäänlaista matemaattista kaavaa korealaisten ja suomalaisten musiikkivideoiden katselukertojen määrien vertailemiseksi :D

Onneksi mä kuuntelen musiikkia itse musiikin, enkä näyttökertojen, seurauksien tai minkään muunkaan takia. Musiikkihan se loppupeleissä nimittäin tärkeintä on eikä se parane, vaikka näyttökertoja olisikin kuinka. Samahan pätee kaikkeen muuhunkin.

Onko teillä ollut tän suuntasia kokemuksia?

Ja koska oon näihin kahteen bändiin ja yhteen yhtyeeseen tällä hetkellä aivan totaalisen koukussa niin heitän loppuun vielä vähän kuunneltavaa, jos nää joitakuita kiinnostaa c:

Tämä teksti oli hyvin hyvä syy skipata äikän tekstitaidon kokeen tekoa. Karma kosti sen ja onnistuin ilmeisesti rikkomaan kännykän laturini. No se vääntyi hassuksi eikä meinaa pysyä paikallaan, mutta kyllä se jotenkin lataa, joten tällä mennään. Tehkää siis aina ensin koulujuttunne ja päivitelkää vasta sitten hupsuista havainnoistanne, muuten voi tapahtua jotain kauheaa.