VAIN SINUN SILMILLESI | louis tomlinson

ii.

Seuraavana aamuna Ellie heräsi kovaan tömähdykseen, joka kuului alakerrasta. Hän sätkähti säikähtäen hereille ja nousi ylös istumaan. Nainen etsi silmiään siristellen kelloa, vain nähdäkseen, kuinka aikaisin Liam kehtasi alkaa metelöimään. Hän ei yleensäkään ollut mikään aamuvirkku, mutta muutaman kuukauden univajeen ansiosta, Ellie olisi voinut nukkua iltaan saakka.

Ellie kuuli uuden kolahduksen, jota seurasi muutama kirosana ja hervoton naurukohtaus. Hän kaatui huokaisten takaisin selälleen ja veti tyynyään päänsä päälle vaimentaakseen poikien äänet, mutta turhaan.

Lopulta Ellie kyllästyi alakerrasta kuuluvaan riehumiseen ja nousi vastahakoisesti ylös. Hän puki nopeasti ensimmäiset vaatteet, jotka tulivat vastaan ja poistui huoneensa mukavuudesta. Portaisiin saapuessaan hän pystyi kuulemaan Niallin ja Harryn tunnistettavat naurut, jota seurasi Liamin turhautunut "Tällä menolla me emme saa mitään aikaan." Ellie olisi nauranut, ellei hän olisi yhä tajuttoman väsynyt.

Olohuoneeseen astellessaan Ellie näki veljensä ravaamassa edestakaisin television edessä hiukan päätään raapien, Niallin ja Louisin makaamssa sohvalla sekä Harryn nauramassa kyyryssä lattialla.

"Huomenta", Ellie mumisi saaden kaikkien katseet itseensä. Hänen äänestään kuului, että tyttö oli juuri herännyt -ellei sitä jo huomannut hänen räjähtäneestä ulkonäöstään.

"Jo oli aikakin", Liam ilmoitti ristien kätensä rinnalleen. "Kello on jo yksi...minä olisin tullut herättämään sinut jo kahdeksalta elleivät nämä olisi estäneet", hän jatkoi vilkaisten poikia, jotka nyökyttelivät.

"Öm...aikaerorasitus?" Ellie pikeminkin kysyi kuin totesi yrittäen päästä pois pälkähästä. Liam naurahti kuivasti ja pudisti päätään.

"Keittiössä on aamupalaa", Niall ilmoitti auttaen Ellien tilannetta, samalla nousten sohvalla kunnolla istumaan. Ellie kohotti kulmiaan pojalle.

"Älä huolehdi me tilasimme kiinalaista", Louis liittyi keskusteluun huomatessaan Ellien kyseenalaistavan ilmeen. Tyttö nyökkäsi katsomatta Louisiin ja suuntasi keittiöön, jonka pöydälle oli jätetty yksi valkoinen boksi häntä varten. Ellie nappasi sen ja otti laatikosta haarukan. Hän ei vaivautunut lämmittämään ruokaa, sillä kiinalainen maistui joka tapauksessa paremmalta kylmänä.

"Ellie!" Liam huusi hetken päästä olohuoneesta. Ellie päästi pienen hymähdyksen ilmoittaen, että oli kuulolla. Liam kysyi jotain, mutta Ellie ei saanut mitään selvää poikien hälinän yli.

"Mitä?" Ellie kysyi astellessan takaisin olohuoneeseen.

"Kysyin vain tarvitsetko jotain kaupasta", Liam selitti lähtövalmiin näköisenä. Ellie mietti hetken ja pudisti sitten päätään.

"Okei...Katso etteivät nämä idiootit tuhoa taloa, sillä aikaa kun olen poissa", Liam sanoi vitsikkäällä äänensävyllä.

"Me kuulimme tuon", Harry huudahti sohvalta, jonne hän oli vihdoin päässyt kipuamaan lattialta.

"Se olikin tarkoitus", Liam nauroi ja Ellie tirskahti ansaiten loukkaantuneen katseen Harrylta.

"En minä halua ottaa kolmea idioottia vastuulleni", Ellie vastasi leikkimielisesti ohittaen poikien mulkaisut.

"Olemme tässä vieressä", Louis yritti muistuttaa, kun Liam ja Ellie katsoivat toisiaan naurua pidätellen.

"Pidä heidät vain kaukana kaikesta, mikä voisi syttyä palamaan", Liam huikkasi laittaen aurinkolasit päähänsä paparazzien varalta, ennen kuin hän katosi eteisen kautta ulos.

"Sinä olit paljon mukavampi, kun olit siellä Välimerellä", Harry sanoi pystymättä kuitenkaan pitämään naamaansa peruslukemilla. Ellie kohautti huvittuneena olkiaan ja siirtyi Niallin viereen sohvalle pakottaen tätä siirtymään keskemälle lähemmäs Louisia, sillä Ellie ei halunnut istua tämän vieressä. Ainoastaan kyseinen poika huomasi, mitä Ellie ajoi takaa ja pyöräytti silmiään tytön käytökselle.