6 | tuomas

49 2 0
                                    

6 | tuomas

6 | tuomas

¡Ay! Esta imagen no sigue nuestras pautas de contenido. Para continuar la publicación, intente quitarla o subir otra.

x

löydettyään euran viimeiseksi jääneen päiväkirjan elody oli ehtinyt lukea sen läpi yhdeksän kertaa vajaan kahden vuoden sisällä.

hän oli lopulta tehnyt siskoaan kohtaan pyhäinhäväistyksen ja korjannut joka ikisen epäselvän k-kirjaimen sen paksun kirjan sivuilla, joista puolet oli jokin kohtalon tapainen jättänyt tyhjiksi.

euran pienellä mutta siistillä käsialalla kirjoitetut sanat olivat aina yhtä lohdutonta luettavaa.

päiväykset koostuivat ahdistuksen kuvaamisesta, vanhempien ymmärtämättömyydestä valittamisesta, siitä, miten lääkkeet veivät elämänhalun, ja miten poika nimeltä tuomas ratava ei ikinä voisi ihastua hänen näköiseensä tyttöön.

huolimatta siitä, miten lukuisia kertoja elody oli nimen euran käsialalla lukenut, kuullessaan juhannuskokolla tapaamansa pitkän, vehnähiuksisen pojan nimen, se ei herättänyt hänen aivoissaan hälytyskelloja.

ei.

elody oli juonut muutaman siiderin salassa aikuisilta, jotka tunsivat hänen vanhempansa ja olisivat ehkä voineet käräyttää hänet näille tai poliiseille, mutta toisaalta ei elodya edes kiinnostanut. hän oli pikkuserkkunsa okon kautta päätynyt naapurissaan asuvien kaukaisten sukulaistensa organisoimiin juhannusiltamiin, joissa oli pian huomannut olevansa ainoa alaikäinen.

se ei estänyt häntä esittämästä aavistuksen verran vanhempaa vieressään seisovalle pojalle, joka näytti vähän päälle parikymppiseltä. nimi tuomas sai hänet vain hymyilemään, kysymään, voisiko tämä tuoda hänelle toisen kaljan, ja virnistäen poika totteli hänen pyyntöään.

tuomas oli kohtuullisen hyvännäköinen tavalla, joka ei yleensä iskenyt elodyyn.

he juttelivat, eikä elody pysynyt täysin perässä mistä, mutta tuomaksella oli rento tapa puhua, eikä elodya haitannut vain kuunnella.

tuomas kysyi, asuiko elody kaukana, ja tämä vastasi olevansa pyörällä.

neljä tuntia ja tuplasti sen verran tyhjennettyjä juomia myöhemmin tuomas, joka oli koko illan pysytellyt huomaamattomasti selvänä, yritti mahduttaa elodyn pyörän autoonsa.

"ei se haittaa, jätä vaan tänne, saanpahan liikuntaa ku haen sen huomenna tai joskus", elody sanoi naurahtaen. tuomas kohotti kulmiaan, mutta laski fillarin ja talutti sen nojaamaan hylätyn leikkipuiston homeista liukumäkeä vasten. elody hymyili.

autossa hän empi hetken, ehkä sekunnin, antaisiko tuomaksen poskelle pusun, mutta päätyi lopulta rohkaistumaan. hänen huulensa tavoittivat tuomaksen suupielen, kun tämä hämmästyneenä käänsi kasvojaan.

elody hyppäsi ulos autosta sanomatta sanaakaan, ja muisti vasta avaimensa kaivettuaan, että heidän kotinsa oli tyhjillään ja hän olisi voinut kutsua tuomaksen sisälle.

x

herätessään päänsärkyyn ja pohjattomaan janoon elodyn kännykän näytölle ponnahti uusi ilmoitus.

edellisen illan pitkä ja vaalea tuomas oli löytänyt hänet facebookista.

elody ei voinut olla irvistämättä. hänen pitäisi poistattaa itsensä koko ikäloppujen kansoittamalta sivustolta.

hän kirjoitti messengeriin viestin:

ota mun numero. kukaan itseään kunnioittava alle fossiilinen ei käytä tätä viestinnässä.

tuomas, ilmeisen edellä aikaansa, vastasi elodylle puoli tuntia myöhemmin whatsapp-viestillä. elody ei voinut olla hieman hymyilemättä.

vietkö mut ajelulle jos pyydän tosi kiltisti? tiiän että sulla on auto, elody kirjoitti tuomakselle.

maksatko bensoja?

jos on pakko.

no katotaan.

vajaa tunti myöhemmin tuomas oli elodyn pihassa.

"mä unohin eilen, että mun porukat ei oo kotona ja oisin voinu kutsua sut meille. mut ehkä ihan hyvä vaan. sähän oisit voinu vaikka ryöstää meiän talon mun nukkuessa tai jotain vielä pahempaa", elody totesi saaden tuomaksen naurahtamaan.

"tosiaan, hyvä vaan."

elody vilkaisi tätä kulmiaan kurtistaen. tuomas vastasi hymyllä.

"sä haluut varmaan kauppaan?"

"kyllä. ihanaa, sä oot mun pelastava prinssi. kukaan muu ei hakis mua täältä korvesta tähän aikaan päivästä vaan, jotta mä saisin mun sipsit ja energiajuoman."

"kiva olla vaihteeks jonkun prinssi", tuomas vastasi. elody vilkaisi tätä ja pysähtyi sitten.

"mikä sun sukunimi oli?" hän kysyi äkillistä hermostusta äänessään. tuomas kuuli sen.

"ratava. kui?"

elody ei vastannut. hän muisti äkkiä kirkkaasti euran päiväkirjasta toistuvan etunimi-sukunimi-kombon ja ilmauksen, jota hän itse oli juuri käyttänyt vitsillä.

mun prinssi on jossain tampereella

elodyn sydäntä puristi.

tuomas, hänen uusi tuttavuutensa tuomas, oli ollut euran viimeinen ihastus.

x

elodyn saatua mättöruokansa kylän s-marketista hän ei ollut vieläkään puhunut mitään tuomakselle tajuttuaan, kuka tämä oli.

kun he ajoivat hiljakseen takaisin kohti maaseudun vankeutta, tuomas lopulta vilkaisi elodya ja rikkoi heidän välillään vallinneen hiljaisuuden.

"sähän menit hiljaseks."

elody sai juuri ja juuri äännähdettyä sen verran, ettei vaikuttanut tylyltä tai jälkeenjääneeltä.

"mulla on vaan hirvee darra. ja nälkä", hän selitti hetken päästä halkoen taas hiljaisuuden.

tuomas vilkaisi huvittuneena häntä.

"juu juu. musta alkaa vähän tuntua ettet sä ehkä ookkaan yheksäntoista niinku eilen väitit mulle." elody vilkaisi melkein säikähtäneenä pojan suuntaan, ja tuomas vain nauroi.

"ei se mitää. mä piän sun salaisuuen että joit alaikäsenä. et sä oo ensimmäinen joka on tehny niin."

elody hymähti teennäisesti.

"onks kaikki ok?"

ei, elody ajatteli. ei ole. sä olet mun kuolleen siskon yksipuolinen ikuinen ihastus, ja mä melkein menin ja suutelin sua eilen päissäni. se ei ole ok.

mutta ääneen hän sanoi:

"joo. kiitti ku käytit mua kaupassa."

elodyn kotipihalla tuomas piti hetken autoaan tyhjäkäynnillä, eikä elody noussut vielä autosta. hän odotti tuomaksen ehkä sanovan jotain.

mutta lopulta kumpikaan ei sanonut mitään. tuomas tiesi. ehkä tiesi. ehkä tuomas aisti elodyn hiljaisuuden takana piilevän vaivaantuneisuuden, ja lopulta sanoi tälle heipat, jolloin elody ymmärsi nousta kyydistä, kiittää vielä kerran värittömästi, ja sitten hän kiipesi taakseen katsomatta rappuset ulko-ovelle.

hän ei avannut ovea ennen kuin kuuli varmasti tuomaksen ajaneen pois.

ex's and oh'sDonde viven las historias. Descúbrelo ahora