Osa 2: hautajaiset

37 4 8
                                    

Otin läppärin mun olohuoneen pöydältä ja laitoin muistitikun siihen kiinni. Mutta pian kuulin ovikellon soittoa. Nousin sohvalta ja lähdin ovelle. Kun avasin oven siellä oli jätkät. "Mitä te täälä teette?" "No aateltiin tulla katsomaan su miten sä pärjäät." "Okei..." sanoin vähän vaivaantuneena ja päästin pojat sisälle. Pojat istuivan sohvalle ja itse lähdin tekemään teetä. Kun sain teen tehtyä laitoin ne tarjotimelle ja lähdin poikien luokse. Kun pääsin paikalle menin istumaan nojatuolii. Jätkät ottivat teekupin. "Tae anteeks että tulimme näin myöhään. Me aateltiin että tullaan aamulla, mutta sitten vaan ajatus että miten pärjäät ja muuta pongahti mieleen." Namjoon sanoi vähän huolissaan "Ei se mitään. Mulla meni yö unet ja on se kivaa kun tulitte." "Tae onko tossa kookien laukku." Jin sanoi ja osoitti laukku joka oli olkarin pöydällä. "Joo." "Löytyikö sieltä mitään mielen kiintoista?" "No eipä hirvesti mitään. Kookien lääkeet, känykkä ja kotiavaimet. Ai niin joo muisti-tikku." "Tae mitä siinä muisti tikussa on?" Namjoon kysäisi. "En. Mutta se on kiini läppärissä. Ajattelin katsoa sen ennen kun tulitte." "Okei, mutta miks ei katsota sitä nyt?" Jimin kysyi "Vois mutta kookie sanoi että mun pitää katsoa se." Vastasin "Okei, jos kookie sanoi että taen pitää katsoa se. Joten kunioitetaan hänen toivetta ensiksi. Mutta jos tae haluaa että katsotaan se niin silloin." Namjoon vastasi jiminille.

Oli mennyt kuukausi siitä kun kookie kuoli. Olin saanut Kookien äidiltä kutsun hänen hautajaisiin jotka oli 24.3. olin juuri Kookien kotona. Itsuin kookien sängyllä ja katsoin hänen huonettaan. Se vaan näytti niin tyhjältä ilman kookieta. Mulle tuli heti mieleen kaikkea hauskia juttuja mitä olemme siinä huoneessa sanottu ja tehty. Pian rouva Jeon tuli huoneseen. "Tae-hyung ruoka valmis jos on nälkä voit liityä seuraan." Vastasin hänelle "okei"  ja aloin katsomaan lattiaan. Pian rouva jeon tuli istumaan mun viereen sängylle. "Tae-hyung mä tiedän että sulla on Junggukia ikävä mutta sun on pakko syödä jotain." "Tiedän..." "Luuletko että Jung-guk haluu tätä?" "Ei..." rouva jeon laitoi kätensä mun käden päälle. "Tae-hyung tiedän että pidit häntä sun veljenä ja hän oli tärkee sulle mutta elämän on vaan pakko jatkua." "Tiedän..." "Tae-huyng Jung-gukin hautajaiset on kuulauden päästä." "Tiedän..." "no mä tiiän että sä et hirveesti tahtois tulla sinne mutta se on ainut tilaisuus hyvästellä Jung-guk ja varmaan hän toivos että tulet." "olet oikeassa. Mä tuun kookien hautajaisiin." "Kiitos." rouva jeon otti kädestä kiini ja nousi sängystä. "Tule syömään." Nousin sängystä ja lähdin kävelemään pöydän ääreen.

*******kuukausi myöhemmin*********

Oli aamu ja Kookien hautajaisiin oli 4 tuntia aikaa. Oli juuri silloin katsomassa telkkaria. Yhtäkkiä mun mieleen pongahti ajatus siitä muisti-tikusta. Laitan telkkarin kiinni ja otan läppärin syliini. Mennen muistitikun tiedostoihin kohdalle ja tupla klikkasin sitä. Siellä oli video tiedosto klikkasin sitä ja siinä oli 15 vuotias Kookie. Hän näytti aivan murheen murtuneelta ja siltä että hän oli itkenyt. Pian laitoin videon pyörimään.

Hei Tae! Kun katsot tätä olen varmaan kuollut. Mä toivon että elät iloisen ja parhaan elämän. Löydät rakkauden ja saat perheen. Mä en muuta toivo, mutta pyydän jotain. Huyng pelasta minut seuraavassa elämässäsi. Minä odotan sinua

Kun olin katsonut sen videon aloin itkemään. Pyyhin nopeasti kyyneleet ja soitin nopeesti Namjoonille. "Hei Namjoon otko jätkien kanssa?" "en, mut me mennään Jinille ennen Kookien hautajaisiin." " Voitteko te tulla tänne?" "Miks?" "Sähän muistat sen muisti tikun joka löytyi Kookien laukusta mä haluun näyttää sen teille." "Okei ilmotan muille ja tulemme sinne. Sä voita alkaa valmistuu sen aikaan." "Selvä." Nousin sohvalta ja menin valmistautumaan hautajaisiin.

Oli mennyt kaks tuntia. Olin pesemässä hampaita, kun kuulin ovikellon. Lähden kylppärissä hammasharja suussa ja pesen matkalla hampaita. Avasin oven Namjoon ja jätkät tuli sisälle ja menin vessaan pesemään hampaat loppuun. Pian tulin olohuoneeseen ja istahdin sohvalle yoongi ja Jiminin väliin. "Tae sulla oli kuulemma asiaa siitä videosta." Jin sanoi. "Joo." Otan läppärin syliin ja nenin siihen kansioon jossa video näkyi. Namjoon, Jin ja Hobi tulivat sohvan taakse että näkivät paremmin. Painoin videota ja se lähti pyörimään. Kun pojat olivat nähneet videon ne olivat hiljaa. "Miks Kookie on tehnyt tälläisen videon?" Jimin sanoi huolestuneelta ja ihmeissään. "Varmaan hän tiesi että hän jossain vaiheessa romahtaa ja tappaa itsensä." Vastasin. Kaikki taas hiljeni

Oli mennyt kaksi tuntia ja olimme Kookien hautajaisissa. Mä menin istumaan Kookien veljen viereen. Juuri kun kookien arkkua laskettiin hautaan. Seisoin puun vieressä. Kun kaikki ihmiset oli lähteneet menin haudalle. Menin kykyyn ja laitoin siihen valkoisen lilja. "Kookie en tiedä jos kuulet mut, mutta mä vaan muista kun me tehtiin kaikkea tyhmää. Ja mutta kerran kun oltiin ulkona kerroit että valkoiset liljat on kauniita kukkia ja ne on sun lempi kukki joten toin tämä sulle ja keroin äidillesi. Kookie valitettavasti mun pitää lähte." Lähdin hautaus malta kotii päin. Matkalla kotiin avasin kravatin ja pidin käsiä taskussa. Heti kun pääsin kotiin menin istumaan sohvalle.

Taas uus osa ulkona tällä kertaa en itkenyt :D. Mutta tää osa oli vaikea kirjoittaa mut onneks se on nyt takana.

Bts| 4 life & 2 boys| TaekookWhere stories live. Discover now