Bts| 4 life & 2 boys| Taekook

Osa 3: itsemurha

Kun tulin kotiin menin istumaan sohvalle, mutta istuin siinä vähän aikaa, kun lähdin omaan huoneeseen. Menin hakemaan mun huoneeseen valokuvaa Kookiesta ja ja kävin hakee kaksi kynttilää. Menin mun keittiön ja olohuoneen väliseen pöydän eteen. Laitoin Kookien kuvan keskelle pöytään ja laitoin ne kaksi kynttilää kookien kuvan sivuille ja sytytin ne kynttilät. Kun sen olin tehny menin istumaan sohvalle katsoin sen videon monta kertaa läpi. Kookien veli oli lähettänyt mulle viestejä että haluanko kaikki kuvat musta ja Kookiesta. En olut vastanut niihin. Mä itkin joka päivä seuraavan kuukauden ajan

Kuukausi myöhemmin

Oli mennyt kuukausi. En olut pitänyt mitään yhteyttä kehenkään. Olin vaan itkenyt koko sen ajan ja ollut yksin. Pian kuulen ovikellon. Nousin laiskana sohvalta ja menin avaa oven. Seillä oli jätkät. Jätkät ryntäsivät sisään. Namjoon ja Yoongi alkoi avaamaan verhoja. Jimin, Hobi ja Jin alkoi halaamaan mua. Ne lopetti halaamisen ja jin kysyi "mitä mulle on tapahtunut?" Olimme jutelleet tunnin ja pian siitä Namjoon sanoi että mun pitäs hankkia apua, mutta kieltäydyin. Jin käski mun siistiytyä ja laitaa vaateet päälle, koska me lähettäis kahville. Kävin laittamassa päälle ja kävin siisteymässä ja lähdimme elokuviin ja kahville. Mutta se ei piristänyt mua. Pojat huomasi sen ja Hobi ehdotti että mennään huvipuistoon ja se oli toisten mielessä hyvä idea.

Olimme olleet muutaman tunnin huvipuistossa mutta silti en hirveästi piristynyt. Kun Namjoon huomasi sen hän käski mun hankkia apua mutta taas kieltäydyin.

Oli mennyt muutama päivä ja menin Kookien perheen ovelle. Kookien veli tuli avaamaan oven. " hei Tae-hyung." "hei tulin vaan hakee muutaman asian." "Aa. Tule sisään." Menin sisälle ja otin kengät pois. Kävelen olohuoneeseen jossa muut oli syömässä. Kumarran ja sanon. "Anteeksi että häiritsen." Rouva Jeon nousi ylös ja alkoi halaamaan "Sä et koskaan häiritse sä oot osa tätä perhettä." "Aloin hymyilemään ja aloin halaamaan taitaisin. "Kiitos rouvan Jeon." Pian lopetimme halaamisen. "Tae-hyung missä oot olut mä oon olut huolestunut." "Olin himassa ja halusin miettiä asioita." "Selvä." "Mä tulin vaan hakee asioita." "Selvä. Sä varmaan tiedät mitä tarvitset ja löydät sen." "Kyllä." "Hyvä menehän. Aloin kävelemään portaita ylös. Kuulin kun rouva Jeon sanoi että "minä vaan rakastan tuota poikaa, kun rupes istumaan pöytään. Menin Kookien huoneeseen. Otan Kookien kameran, kameran mikin ja kameran jalusteen ja laitoin ne kamera kassiin. Otin Kookien hylyltä kuvan musta ja hänestä. Lähdin Kookien huoneesta ja menin alakertaan. "Kiitos olen saanut kaikken mitä haluaisin." Kumaran samaan aikaan. "Joko sinä lähden Tea-hyung. Tulist syömään ees." "Anteeksi mutta mä söin jo himassa." Aloin kävelemään eteisen päin ja lähdin ovesta ulos.

Kun pääsin himaan laiton kameran kasaan ja laitoin sen päälle. Puhuin kameralle vähän aikaan kun sammutin sen.

Oli mennyt kolme viikkoa kun kuvasin sen videon. Mä vaan mietin Mitä mun pitäs tehdä ja päätin sen. Otin kännykkäni ja lähetin pojille viestin. Kirjoitin heille. "että haluan viettää heidän kanssaan aikaa." Kaikille pojille sopi joten sovittiin että  tavattiin yhden kahvilan edessä. Menin nopeasti laitamaan päivä vaateita päälle. Laitoin mustata kollarit, valkoisen t paidan ja mustan hupparin. Kun olin saanut vaateet päälle lähdin kävelemään kahvilaan luokse. Pain muutkin pojat tuli. Kun kaikki oli lähdimme pyörimään keskustassa. Mulla oli ollut niin kiva päivä mitä voisi toivoa sellasella päivänä. Kello alkoi näyttää pian neljä. Joten oli aika sanoa kavereille heipat. Aloin kävellä himaan. Olin pian himassa. Heti kun olin himassa aloin latamaan sitä videota kännykkääni. Kun se oli ladannut lähetin sen heti kavereille. Menin heti ovesta ulos. Kun olin ulkona laitoin hupparin hupun päähän ja laitoin kädet taskuun. Ja aloin kävellä sillalle. Yhtäkkiä mun kännykä alkoi väristä. Otan kännykkäni taskusta ja alan katsomaan sitä. Näen että viestejä pongahti esiin meidän yhteisessä ryhmässä. Viesteissä luki. "Tae missä sä oot!!!" "Älä tee mitään itsellesi." Pojat oli niin huolestuneita että lähetin kuvan sillalta. Heti ensimmäiset viestit tuli heiltä "okei. Tae et liiku minnekään tai tee itsellesi mitään me tullaan sinne." Katson kännykkää ja sammutan sen pois. Menin istumaan sillan kaiteelle silleen että selkäni oli tielle päin. Istuin siinä ja katsoin käsiäni. Oli mennyt muutama minuutti kun kuulen poikien huutavan nimeäni. He oli pian mun kohdalla. Tulen pois kaiteelta tielle. Aloin katsomaan poikia. "Mitä helvetti Tae!" Yoongi huusi. "Mitä helvettiä sä aatelit tae." Jin sanoi. Kohautin olkapäitä heille vastaukseksi. " tae olet meille tosi tärkeä." jimin sanoi. Nyökkään heille vastaukseksi. "Tule tae lähetään kotiin." Namjoon sanoi ja aloin taluttaa mua. Mutta sitten mieleni pimeni. Käännyin taakseni ja aloin juosta. Olin siinä kaiteen vieressä ja sanoin "mulla on olut kivaa teidän kanssa tänään ja muulloin harmi että tää on viimeinen päivä. Anteeksi." Hymyilin heille päin.  Hyppäsin siihen pieneen kaiteeseen päältä ja hyppään sillalta alas. Viimeinen ajatus oli "antakaa mulle anteeksi."

Jin pov

Heti kun tae oli hypännyt sillalta alas juoksimme sillan kaiteen viereen. Namjoon soitti heti hätä numeroon. Kuulin Namjoonin äänestä surua. Me kaikkia itkimme. Pian poliisit tulivat ja ambulanssi. Poliisit kuulusteli meidät ja käski odottamaan siihen. Oli mennyt tunti kun taen ruumis löydettiin. Taen ruumiissa oli naarmuja. Lääkärit todensivat kuoleman syyksi hukkuminen ja veren hukka. Me olimme menettäneet kaksi ystävää alle neljässä kuukaudessa.

Oli mennyt muutama päivä ja menimme Kookien himaan kertomaan heille että tae on kuollut koska he pitivät häntä poikanaan ja ne oli pitänyt hänestä huolta. Kun oltiin kerrottu he kaikki alkoi itkemään. "Miksi minä. Miksi mun pitää menettää kaksi poikaa alle puolessa vuodessa.

Well uus osa tässä tarinassa on tapahtunut kaikkea näin pienessä ajassa mutta kunpa tykkäätte silti. :)