Adopted By Jonah Marais -The next step

Ohi

Mila

Paso Robles/22.7

12:05

"Mä nään Alexin ja muut tänää yheltä" sanoin selaten puhelintani.

"Tuu nyt Mils" Jonah hoputti ja hyppäsin ulos bussista, matkalaukku kädessä.

"Mä meen jo respaan kattomaan teijän huoneet, tulkaa sit perässä" Tyler -Danielin veli, poikien kiertue manageri- sanoi ja lähti hotellia kohti.

"Ne lähtee junalla takasin illalla nii Corbyn, Jemyllä on aikaa huutaa sulle" jatkoin.

"Omg Mils anna olla! Mä tiiän että tein virheen, ole jo hiljaa!" Corbyn sanoi selvästi vihaisena ja ärsyyntyneenä minuun.

"Rauhotu" sanoin ja kävelimme hotelliin.

"Tässä avaimet, pitäkää niistä huolta. Meillä on neljä huonetta, kaikki saa jonkun samaan huoneeseen, ja jossain on kolmas mukana" Tyler sanoi kävellen meitä vastaan.

"Mä voin mennä Zachin kanssa" sanoin selaten puhelintani.

"Siinä tapauksessa mä meen vaikka Jackin ja Corbynin kanssa" isäni huokaisi.

"Me näköjää jäähää kahestaa" Daniel sanoi lyöden Tyleria leikillä käteen ja lähdimme kaikki etsimään huoneitamme.

Zach seurasi hitaasti ja väsyneenä flunssan takia.

"Onko yhtää parempi olo?" Kysyin hidastaen hänen vierelleen.

"Joo vähä" hän vastasi hiljaa, nenä vielä tukossa.

Pääsimme huoneeseemme ja Zach kaatui sängylle väsyneenä. Laskin matkalaukkuni maahan ja menin makaamaan Zachin vierelle vaikka oli toinenkin sänky.

"Sä sairastut" hän sanoi hiljaa.

"Mitä sitte?" sanoin ja naurahdin hieman saaden Zachin hymyilemään.

"Ihan tosi Mila, sä tuut katumaan tätä" Hän sanoi ja siristi silmiää.

"Enkä" Sanoin nousten istumaan.
Kävelin ikkunan, luo sulkien verhot. Laitoin valot kiinni jolloin huone oli täysin pimeä, himmeää valoa lukuunottamatta joka tuli sälekaihtimien läpi.

"Kiitos" Zach mumisi ja menin hänen viereen takaisin.

Nukahdin nopeasti ja vedimme lyhyet päikkärit kunnes heräsin hakkaamiseen ovellani.

"Mitä?!" Mumisin ärsyyntyneenä, pimeässä huoneessa.

"Milaa" kuulin Alexin äänen ja valot menivät päälle.

"Valot kiinni!" Ärisin väsyneenä. Olin jo unohtanut heidän tulevan.
"Zach on sairas"

"Ja sä nukut sen vieressä? Fiksu idea" Ethan sanoi.

"Paljon kello?" Mumisin sulkien silmät taas kerran.

"13:15, sun iskä päästi meijät tänne" Jemy vastasi.

"Tietenki... Tuun kohta ulos" Sanoin ja valot sammutettiin uudestaan.

"Okei okei, oo sit nopee" kuulin ja ovi sulkeutui perässä.

Zach vielä nukkui kun kävelin ympäri huonetta yrittäen löytää kassiani, lompakkoa ja puhelinta, -jonka olin saanut takaisin- ,pimeässä huoneessa.

Viimein kun löysin kaiken, harjasin hiukset nopeasti tietämättä miltä näytän ja suuntasin ovelle. Avasin hiljaa oven ja kirkas valo käytävältä paistoi silmiini.