Kuuntelen metsän ääniä yrittäen löytää syötävää. Näen kuinka juuri edestäni hyppää orava puuhun. Hyppään oravan perässä ottaen kynteni esiin että pystyn tarrata puuhun hetkeksi kiini. Lätkäisen tassulla oravan puusta maahan. Hyppään oravan perään ja nappaan sen suuhuni tappaen sen välittömästi. Murahdan tyytymättömänä pieneen ruoka määrään mitä tulen saamaan tänä päivänä. Syön oravan.
Hölkkäilen joka päiväistä tarkistus kierostani tuntien, kuinka tuuli osuu turkkiini ja kuinka maa rapisee tassujeni alla "Mitä teet meidän reviirillämme" kuulen huudahduksen takaani. Käännyn nopeasti ääntä päin mennen maate maahan yrittäen näyttää mahdollisimman pieneltä. Näen kuinka 2 ihmistä tai no ihmissutta jakavat hämmästyneet katseet. Virnuilen itsekseni, kun suunnitelmani alkaa toimia, kun näen heidän tulevan lähemmäksi minua 'aloittelijat' ajattelen kun alan ekaksi mukamas pelokkaana peruuttamaan. Pysähdyn kun törmään puuhun. He lähestyvät minua vielä enemmän, kun he ovat tarpeeksi lähellä hypähdän hieman pidemmän ihmisen päälle ottaen hänen niskastansa kiinni viskaten puuta päin 'Heikko..' ajattelen kun näen tuon menettävän tajunsa heti.
Tunnen kun terävä objektiivi uppoaa turkkini läpi ihooni. Ärähdän vihaisesti ottaen ihmisen käden suuhuni. tunnen kuin hänen otteensa terävästä esineestä irtoaa mutta voin nähdä kuinka tuon jalka on lähestymässä minua. Otan tuon kädestä kiinni paremmin ja riuhtaisten hänet maahan. Tunnen kun hänen verensä valuu huuliani pitkin.
Tartun miehen kyynärluuhun riuhtoen häntä ja lisäten painetta, että saisin hänen luunsa murettua "Päästä irti!" Tuo kiljuu kuin pikku tyttö korvaani. Voin tuntea, kun hän yrittää muuttua sudeksensa 'Älä yritäkään...' Ajattelen kun kuulen rasahduksen hampaitteni alla ja tunnen kuinka hampaani ovat mennyt luusta läpi. Hän kerkeää muuttua sudeksensa mutta heti kun huomaan hänen sutensa olevan todella paljon pienempi mitä minun tarraan suden niskasta kiinni viskaten hänetkin viereiseen puuhun. Hänkin onneksi menettää tajunsa 'En tykkää tappamisesta..toivottavasti he eivät kerenneet kutsua apua' ajattelen ärsyyntyneenä olisi pitänyt vain nopeasti tehdä tämäkin homma.Olen hölkännyt jo jonkin aikaa pois päin tapahtuma paikasta. käännähdän päätäni äänen suuntaan, josta kuulin rasahduksen 'Arghh he kerkesivät... Pitää hoitaa nopeasti tämä alta...' ajattelen ärsyyntyneenä, kun tunnen vieläkin terävän objektin minussa kiinni. Kokeillen samaa taktiikkaa mennen maate niin pieneksi kuin voin. Kun seison, olen iso...voisin sanoa isompi kuin alfat. Katson alas tassuihini nähden valkoisen turkkini olevan veren peitossa "Kuka olet ja mitä teet meidän reviirillämme?" Kuulen äänen vasemmalta 'Hän taitaa olla Beta...' mietiskelen kun katson tuota hänestä, huokuu voimakkuutta mutta ei niin paljon kuin alfasta 'tästähän tulee hauskaa...' ajattelen päättäen nousta ylös. Ryhdistäydyn koko korkeuteeni ja kiinnitän katseeni tuon silmiin nähden niissä epäröintiä "Vastaa minulle! Ja muutu ihmiseksi!" Voin vain naurahtaa tuolle, miten muka voin puhua tuolle, kun olen suden muodossa ja en ole koskaan palaamassa heikkoon ihmis- kehooni. Murisen näyttäen hampaitani ja lähestyn tuota. Näen kun tuo muuttuu sudeksi. Katselen tuota huomaten heti, että olen isompi ja vahvempi kuin hän. Hänen sutensa on heiveröinen ruskealla turkilla 'Luulin että olisin saanut vastusta tällä kertaa' ajattelen pettyneenä. Huomaan kuinka tuon katse kiinnittyy taakseni ja näen siinä mahdollisuuden hypätä tämän niskaan kiinni ja pyöräytän nopealla liikkeellä tuon selälleen. Hyppään tämän päälle tarttuen hänen kurkkuunsa kiinni 'Last words...?' Sanahdan tuolle englanniksi se vaikuttaa sopivan tähän tilanteeseen.
En jää edes odottamaan tuon vastausta juuri kun olen puremassa tuon kaulaa poikki, tunnen kuinka jokin terävä ja painava esine osuu päähäni. Pyörryn iskun voimasta.
![](https://img.wattpad.com/cover/200684991-288-k209954.jpg)
YOU ARE READING
Särkynyt
WerewolfJulie on karannut vuosia sitten pahoinpitelevästä laumasta ja päätyy vahingossa toisen lauman reviirille.