vastapuolin

26 2 1
                                    

iltamyöhällä mä kaadun parivuoteen oikealle puolelle ja käännyn hänen puoleensa

hän makaa sängyllä kasvot minuun päin, silmät kiinni, häilyen unen rajamailla

hän on yhtä kaunis kuin aina ennenkin ja minä naurahdan puhtaasta onnen tunteesta

mikael hymyilee ja kurottaa kättään vyötärölleni

mutta käsi putoaa mun lävitseni
sängylle ja hän avaa silmänsä

katsomme toisiamme silmiin ja kyynel vierähtää mikaelin poskelle

hetken hän luuli että olisin vielä täällä

hetken hän luuli, että näki minun silmäni hämärässä

hetken hän luuli, etten mä olisi mennyt

koetan pyyhkäistä kyyneleen pois, mutta peukalon kärkeni vain uppoaa mikaelin kasvoihin vaikka mä kuinka tunnen sen

mä jään siihen makaamaan

niinkuin joka ikinen yö viimeisten kahden kuukauden ajan

mä elän elämääni

mikael elää elämäänsä

me eletään yhteisessä kaksiossa

rajan vastapuolilla

tunnen mutten voi koskettaa

hän tuntee muttei voi koskettaa

emme näe toisiamme vaikka katsomme toisiamme silmiin,
joka aamu,
vastapuolilta pöytää

Runosekoitus: Minä Minun SinäWhere stories live. Discover now